Kuva: SARITA PIIPPONEN

Yksi vuoden tärkeimmistä EU-kokouksista alkaa tänä perjantaina, kun EU-maiden päämiehet ja -naiset saapuvat Brysseliin päättämään yhteisistä elvytystoimista. Johtajat tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa kasvokkain koronan puhkeamisen jälkeen. Yritys löytää sopu on aito.

Perjantaina Charles Michel esitteli uuden ehdotuksen, jonka pohjalta neuvottelu käydään. Ehdotus ei juuri muuta komission alkuperäistä esitystä, mutta siinä kosiskellaan jäsenmaita pienin myönnytyksin, koska päätös edellyttää yksimielisyyttä.

LUE SEURAAVAKSI:

Paketti pysyisi entisen kokoisena: 750 miljardia euroa, mistä 500 miljardia avustuksina ja 250 miljardia lainoina. Mukana oleva EU:n monivuotinen budjetti olisi komission 1 100 miljardin euron ehdotusta hieman pienempi, 1 074 miljardia euroa.

Paketin koko pitää Etelä-Euroopan ja Saksan tyytyväisenä. Pohjois-Eurooppaa kosiskellaan sillä, että ne saavat pitää alennuksensa EU:n jäsenmaksuihin. Itä-Eurooppa saa koheesiorahat.

Olennaisin muutos on se, että jäsenmaiden uudistus- ja investointisuunnitelmat, joiden perusteella valtaosa rahoista annetaan, tulevat EU-maiden hyväksyttäväksi määräenemmistöllä. Komissio olisi halunnut päättää itse.

LUE SEURAAVAKSI:

Mitä Suomi saa ja kannattaako pakettia kaataa? Tällaisia vaatimuksia muutama kansanedustaja esitti perjantaina sosiaalisessa mediassa.

Suomi vaati pienempää ja lainapainotteisempaa elvytystä – tosin täsmentämättä, mikä on riittävästi. Isoissa asioissa Suomen kantoja ei huomioitu.

”Suomi sai monta myönnytystä, mitkä helposti menevät ohi.”

Toisaalta Suomi sai monta myönnytystä, mitkä helposti menevät ohi: kolmannes rahoista jaetaan vuosien 2020–2021 bruttokansantuotteen pudotuksen perusteella, mikä saattaa lisätä Suomen saantoa. Oikeusvaltioperiaate pidetään mukana EU-rahojen käytössä. Lisäksi Suomi oli jo komission alkuperäisessä ehdotuksessa saanut läpi sen, että maaseudun kehittämisrahoja kasvatetaan. Se on Suomelle tärkeä EU-rahojen kanava. Suomen kanta huomioitiin myös siinä, että EU:n monivuotinen budjetti on komission ehdotusta pienempi.

LUE SEURAAVAKSI:

Onko se tarpeeksi? Saako Suomi vähemmän kuin metakkaa pitänyt niukka nelikko? Ne saivat jäsenmaksualennuksensa eli käytännössä saavutetun etunsa, mutta ne ovat yhä suurempia nettomaksajia kuin Suomi. Niukka nelikkokin epäonnistui pienentämään elvytyspakettia.

Politiikka on teatteria, ja tässä on taas yksi esitys. Niukka nelikko sai palautuksensa, koska rahamäärät ovat pieniä, mutta niiden huomioarvo kotimaassa suuri. Lopputulos osoittaa, että Ranskaa ja Saksaa on vaikea ohittaa, kun ne jostain sopivat. Pelimerkkinsä kannattaa käyttää viisaasti.

Kirjoittaja on Brysselin-kirjeenvaihtaja.