Tasavallan presidentti on nimittänyt eduskunnan puhemiehen, valtiotieteen maisteri Matti Vanhasen (kesk) uudeksi valtiovarainministeriksi.

Samalla tasavallan presidentti vapautti keskustajohtaja Katri Kulmunin valtiovarainministerin tehtävästä.

Heti presidentin esittelyn jälkeen valtioneuvosto käsitteli yleisistunnossaan muun muassa muutokset ministereiden työnjakoon, ministerivaliokuntien kokoonpanoihin ja sijaisuuksiin.

Työnjako onkin jo puhuttanut julkisuudessa ja oikeusoppineet ovat arvostelleet keskustaa siitä, että puoluejohtaja Kulmuni on aikonut osallistua niin sanotun hallitusviisikon toimintaan huolimatta siitä, että Kulmuni ei enää ole valtioneuvoston jäsen. Perustuslakiasiantuntijat ovat nähneet tilanteessa ongelmia.

LUE LISÄÄ:

Hallitusviisikolla on tähän saakka tarkoitettu hallituspuolueiden puheenjohtajia ja pääministeriä.

Vielä maanantaina Vanhanen totesi, ettei pyri pääministerin sijaiseksi tai viisikon jäseneksi. Kulmunin piti johtaa keskustan ministeriryhmää muutoin kuin talousasioissa.

Tänä aamuna keskustan ministeriryhmä järjestäytyi ja teki päätöksiä työnjaosta. Tiedotustilaisuudessa Vanhanen kertoi keskustan päätyneen siihen, että uusi valtiovarainministeri asettuu virkaikänsä mukaisesti myös pääministerin sijaiseksi.

Vanhasen mukaan hallituksen puhtaassa sisäisessä työssä ja kaikessa valmistelutyössä Vanhanen edustaa keskustan ministeriryhmää hallituksenvälisissä neuvotteluissa. Sen sijaan kun on kyse hallituspuolueiden välisistä keskusteluista, jotka eivät liity valmisteluun, puolueen puheenjohtaja Kulmuni Vanhasen mukaan luonnollisesti edustaa keskustaa.

”Itse korostan sitä, että asioiden valmistelussa pitää edetä niiden valmisteluvastuiden perusteella, jotka ovat olemassa. Asianomaisten ministerien täytyy olla valmistelussa keskeisesti aina mukana. Tämä koskee myös hallituksen neuvotteluja. Mitä selkeämpi valmisteluvastuu on, sitä vähemmän ongelmia myöskään syntyy”, Vanhanen sanoi.

Vanhaselta kysyttiin, mikä ehti muuttua eilisestä, kun hän suostuikin pääministerin sijaiseksi. Vanhasen mukaan ”porukka vetosi” hänen virkaikäänsä ja hän teki myönnytyksen.

Vanhanen huomautti, että pääministerin sijaisuus on pitkälti muodollisuus silloin, kun pääministeri ei ole paikalla. Tällöin sijainen muun muassa johtaa puhetta valtioneuvoston yleisistunnossa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi aamulla Säätytalolla tiedotusvälineille toivoneensa, että Vanhasesta tulee pääministerin sijainen.

Marin kommentoi Säätytalolla, että mikäli Kulmuni osallistuu viisikon kokouksiin, niiden luonne muuttuu. Aikaisemminkaan kyse ei ole ollut päätöksentekoelimestä, vaan kaikki päätökset on tehty virallisissa elimissä kuten valtioneuvoston istunnoissa. Tähän saakka viisikon kokouksissa on käsitelty sellaista yksityiskohtaista tietoa, jota ei jatkossa voida Kulmunin läsnä ollessa käsitellä, koska hän ei enää ole valtioneuvoston jäsen.

”En näe, että tässä itsessään olisi ongelmaa, että keskustan puheenjohtaja osallistuisi viisikon kokouksiin, mutta se tarkoittaa sitä, että viisikon luonne muuttuu ja siellä voidaan käsitellä asioita vain yleisellä tasolla.”

Marin korosti, että tässä rajanvedon on oltava tarkkaa. Marin on pohtinut, että hallituksen iltakoulu voisi olla luonteva areena, jossa voi nähdä kaikkien puolueiden kantoja. Marin toteaa Twitterissä, että Vanhanen edustaa jatkossa keskustaa viisikossa hallituksen asioissa.

Mitä syksyn budjettiriihessä?

Vanhanen on toivonut päälinjauksia sopeutustoimista jo syksyn budjettiriiheen. Hän totesi eilen julkisuudessa, että esimerkiksi keskustajohtaja Kulmunin esiin nostama eläkeiän nosto on sen tyyppinen asia, joista on linjattava jo budjettiriihessä.

Kulmuni on tarkentanut ulostuloaan. Hän tarkoitti toimia, joilla työuria saadaan pidennettyä.

LUE LISÄÄ:

Uusi Suomi kysyi Vanhaselta eläkeiän nostosta ja muista uudistuksista, joista olisi linjattava heti syksyn budjettiriihessä.

Vanhasen mukaan kaikkia toimia on tarkasteltava työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta.

”Siihen luonnollisesti eläkkeelle siirtyvien määrällä on vaikutusta”, Vanhanen sanoi ja lisäsi, ettei tässä vaiheessa linjaa uudistuksista tämän yksityiskohtaisemmin.

”Nämä kysymykset ovat äärimmäisen vaikeita sekä sisällöllisesti että poliittisesti. Meillä on monipuoluemaa”, Vanhanen sanoi ja lisäsi, ettei ratkaisua auta se, että hän lähtisi otsikoiden kautta lähestymään asiaa.

Julkisuudessa on myös spekuloitu sitä, olisiko keskustalla haluja lähteä hallituksesta. Nämä puheet puoluejohtaja Kulmuni on jo ampunut alas.

Vanhanen korosti tänä aamuna, että Marinin hallituksen jäsenillä ja siihen osallistuvilla puolueilla on käsitys siitä, ”millaisen riesan kanssa” Suomi on tekemisissä. Hänen mielestään ei kannata epäillä, että hallitus tai sen ministerit eivät tietäisi tämän tilanteen vakavuutta.

”Heillä on ylivoimaisesti paras informaatio.”

”En lähtisi nyt sellaista poliittista keskustelua käymään, jossa jollain tapaa asetettaisiin epäluuloja sen osalle, kuinka vakavasti eri tahot suhtautuvat tilanteeseen”, Vanhanen sanoi talouteen viitaten.

Yhteistä elvytystä tarvitaan

Myös Vanhanen korosti hallitusyhteistyön tärkeyttä. Hänen mukaansa hallituksen pitää kyetä näyttämään suunta, jonka avulla Suomi selviää koronakriisistä.

”Se on tämän hallituksen päätehtävä.”

”Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hallituksen piirissä juuri kaikkein syvimmin tunneta se tuska, jonka edessä Suomi ja poliittinen järjestelmämme on.”

Vanhaselta kysyttiin myös EU:n elpymisrahastosta. Vanhanen totesi, että keskustan kanta ja hallituksen kanta ovat ”luonnollisesti yhtä ja samaa puuta”. Vanhanen korosti yhteisen elvytyksen tarvetta. Hänen mukaansa ei riitä, että jäsenmaat elvyttävät kansallisesti.

Vanhasen mukaan Suomen hyvinvoinnin ja työllisyyden kannalta on aivan avainasemassa, että Suomelle tärkeät kauppa-alueet elpyvät taloudellisesti ja tässä kaikkien kannattaa tehdä yhteistyötä.

Vanhasen perusviesti on, että Suomi tekisi ”tavattoman väärin”, jos nyt luotaisiin sellaista mielialaa ja käsitystä, että ”jokainen maa hoitakoon elvytyksen itse”.

Hänen mukaansa on parempi, että osa elvytyksestä menee selvän yhteisen suunnitelman mukaan, sillä se on tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

Nyt Suomen tulee löytää tie selviytyä suuresta koronalaskusta.

”Koen sen olevan varmastikin tämän tehtävän päähuolenaiheena. Mistä löytyy se tie, jolla uskottavalla tavalla selviämme sitten tästä jälkilaskusta.”