Kimmo Timosen ura päättyi viime kesänä arvoisellaan tavalla. Veritulpista huolimatta hän kuntoutui tositoimiin ja kannatteli uransa viimeisen ottelunsa päätteeksi Chicago Blackhawksin paidassa Stanley Cup -pokaalia.

Timonen on Suomen historian merkittävimpiä jääkiekkoilijoita. Hän pelasi NHL:ssä komean uran 1998-2015. Suomen A-maajoukkueessa hän voitti yhden olympiahopean ja kolme olympiapronssia. MM-kisoissa Timonen voitti kolme hopeaa ja oli Leijonien tärkeimpiä pakkeja myös 2004 World Cupissa, jossa Suomi sijoittui toiseksi.

Timosen upean uran upeaa päätöstä ei tällä viikolla huomioitu Urheilugaalassa. Timosta ei kutsuttu myöskään Linnan Juhliin.

Nuorten MM-kisojen yhteydessä juhlittiin Teemu Selännettä, Jere Lehtistä, Ville Peltosta ja Saku Koivua. Timonen on yhtä merkittävä pelaaja, mutta jäänyt puolustajana vähemmälle huomiolle.

Timosen ikäpolven puolustajista Toni Lydmanin ura päättyi 2013 ja Sami Salon 2014. Lydman oli voittamassa Leijonissa kahta olympiamitalia ja kolmea MM-mitalia. Salo on saavuttanut kolme olympiamitalia ja yhden MM-hopean. Sekä Lydman että Salo olivat Timosen tavoin mukana 2004 World Cupissa.

Jääkiekossa suurimman huomion osakseen saavat hyökkääjät. Puolustajat jäävät turhankin pieneen rooliin, vaikka heidän panoksensa joukkueen eteen on yhtä merkittävä.

Uransa hiljattain lopettaneita suomalaismaalivahtejakaan ei ole muistettu arvostaa arvoisellaan tavalla. Antero Niittymäki valittiin Torinon 2006 olympialaisten arvokkaimmaksi pelaajaksi. Samana vuonna Miikka Kiprusoff valittiin NHL:n parhaaksi maalivahdiksi ensimmäisenä suomalaisena.

Niittymäki ja Kiprusoff eivät entisten Leijona-pakkien tavoin ole paistatelleet uransa jälkeen parrasvaloissa. Entiset hyökkääjätähdet vievät huomion.

Urheilugaalan olemassaoloa perustellaan urheilijoiden kunnioittamisella. Toivottavasti Timosen, Salon, Lydmanin, Kiprusoffin ja Niittymäen hienot teot huomioitaisiin ensi vuonna ja korostettaisiin maalivahtien sekä puolustajien merkitystä.