Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) pudottaa pienen uutispommin.

”EU:n Green Deal-ohjelman osana EU:n metsästrategiaa pannaan uuteen uskoon. Suomi korostaa, että strategian tulee olla itsenäinen ja kokonaisvaltainen oma kokonaisuutensa ohjelmassa. Ohjelmassa esitetään avattavaksi myös metsiä ja maankäyttöä ohjaava lulucf-asetus uuteen käsittelyyn”, Leppä sanoo.

”Jos näin tehdään, olisi tarkasteltava koko metsien hiilinielua todellisen tilanteen, ei teoreettisten laskelmien valossa kuten nyt”, Leppä sanoo.

Avataanko koko asetus vai vain osia siitä, on kuitenkin vielä epäselvää.

Metsäneuvos Marja Kokkonen sanoo, että asia tuli yllättävästi esille kirjauksena Green Deal-ohjelmassa.

”Ohjelmassa on monia erilaisia toimenpiteitä, miten EU tähtää hiilineutraalisuuteen. Siellä on myös mainintoja, että EU-säädöksiä avattaisiin uuteen käsittelyyn, mikä asia koskisi myös lulucf-asetusta.”

”Olemme sillä tavoin hieman ihmeissämme, koska olemme juuri saaneet lähetettyä [komissiolle] esimerkiksi metsien hiilinielun vertailutasolaskelmat. Kun tämäkin asia on vielä kesken, niin silti lähdettäisiin tekemään uusia säädösmuutoksia”, Kokkonen sanoo.

Neuvottelevan virkamiehen Tatu Torniaisen mukaan vielä ei asian suhteen ole mitään konkreettista esitetty.

Voiko tämä tarkoittaa sitä, että lulucf-asetus tulisi uudestaan komission, neuvoston ja parlamentin käsittelyyn?

"Tarkempi käsittely selviää kunhan tiedämme enemmän mahdollisen muutosehdotuksen sisällöstä", Torniainen sanoo.

Metsäneuvos Heikki Granholm on epäilevä. ”Johtaako tämä lopulta koko lulucf-asetuksen avaamiseen ja milloin ei ole ollenkaan varmaa. Oleellista on nyt keskittyä olemassa olevan asetuksen toimeenpanoon”, Granholm sanoo.

Asetuksen toimeenpano onkin parhaillaan täydessä vauhdissa. EU:n lulucf-asetuksen vaatimat laskelmat maankäyttösektorin laskennallisesta hiilinielutavoitteesta julkaistiin jäsenvaltioissa vasta joulun alla – runsas kuukausi sitten.

Metsävaltaiselle Suomelle asialla on suuri merkitys, koska laskelmien sivutuotteena arvioidaan myös metsien vuotuista hakkuumäärä, jolla nielutavoitteeseen päästäisiin.

Tavoiteltavat hakkuumäärät poikkeavat rajusti eri maiden välillä.

Esimerkiksi metsävaltaisessa Ruotsissa lulucf:n mukainen nielutavoite saavutettaisiin noin 80 prosentin hakkuilla metsien vuotuisesta kasvusta.

Metsien käytölle onkin Ruotsissa vahva parlamentaarinen tuki, sillä maan nielutavoite hyväksyttiin viime joulukuussa maan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnassa.

Samaan aikaan Suomessa käydään kiihkeääkin keskustelua hakkuiden rajoittamisesta.

”Suomessa lulucf-vertailutasoon liittyvää hiilinielutavoitetta vastaava hakkuukertymä olisi noin 70 prosenttia metsien kasvusta. Jos Suomessa sovellettaisiin Ruotsin lähestymistapaa ja tasoa, 2020-luvun metsien kasvu mahdollistaisi yli 85 miljoonan kuutiometrin vuotuiset hakkuut. Nyt arvio hakkuukertymästä on päivitetyssä laskennassa 76,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ero on merkittävä”, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kirjoittaa blogissaan.

Niemen mukaan eroihin on useita syitä. EU:n asetuksessa tulevaa metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000–2009, jotka ovat Ruotsille puun käytön kannalta Suomea edullisemmat.

”Mitä enemmän vertailujaksolla käytettiin puuta, sitä suuremmat olisivat hakkuumahdollisuudet myös tulevaisuudessa.”

Vuosina 2000–2009 Ruotsissa puun käyttö oli korkealla tasolla, ja esimerkiksi vuoden 2005 Gudrun-myrskyn takia puuta oli markkinoilla yli tarpeen.

Suomessa sen sijaan puuta käytettiin tuolloin selvästi vähemmän kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, mikä johtuu muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutoksesta että talouden taantumasta.

LUE MYÖS: