Alkoholin valmisteverotusta ei tulisi korottaa vielä ensi vuonna, sanoo Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys SAJK.

Korotus tulee yhdistyksen mukaan poikkeuksellisen huonoon aikaan: Virossa alkoholiveroa laskettiin heinäkuun alussa, ja Latviassa on tekeillä samansuuntainen päätös.

”Tässä tilanteessa Suomen kannattaisi tarkkailla lähialueiden muutoksia ja seurata matkustajatuonnin kehitystä, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu”, yhdistys toteaa tiedotteessaan.

Alkoholiveroja aiotaan nostaa koko hallitusohjelmaan kirjatulla 50 miljoonalla eurolla jo ensi vuoden budjetissa.

LUE LISÄÄ: Alkoholiin ja virvoitusjuomiin täydet veronkorotukset jo ensi vuonna

SAJK:n mukaan Suomi on korottanut alkoholiveroaan viime vuosina ahkerasti. Kun ensi vuoden korotus lasketaan mukaan, alkoholiverotusta on kiristetty runsaan kymmenen vuoden aikana kahdeksan kertaa.

”Jatkuvat veronkorotukset syövät suomalaisten alkoholialan yritysten kannattavuutta ja laskevat kotimaan myyntiä.”

Alkoholijuomien myynti Suomessa kerryttää vuosittain valtiolle noin 1,5 miljardin euron valmisteverotulot. Esimerkiksi väkevien juomien valmistevero on noussut kymmenessä vuodessa 34 prosenttia, ja samaan aikaan niiden myynti on laskenut reilulla neljänneksellä, mikä tarkoittaa yli seitsemää miljoonaa litraa.

Alkoholiala katsoo, että tällä hallituskaudella veronkorotuksista olisi syytä pidättäytyä kokonaan.

”Nyt tarvitaan malttia katsoa, mihin Viron ja Latvian vetovoima yltää, ja lähteekö matkustajatuonti nykyistä kovempaan kasvuun. Verojen jääräpäinen korottaminen tällaisessa tilanteessa olisi harkitsematonta”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Heikkinen.

Hallitusohjelman mukaan alkoholiveropäätöksessä tulee ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan.

”Syksyn budjettiriiheen mennessä seuranta-aika lähialueiden muutoksista jää kovin lyhyeksi.”

LUE MYÖS: Viron veroale meni sekoiluksi – Latviassa iloitaan Suomi-ilmiöstä

Yhdistyksen mukaan matkustajatuonti osuu kaikkein kipeimmin väkeviin alkoholijuomiin: joka neljäs Suomessa nautittu litra on hankittu muualta kuin kotimaasta. Viinien kulutuksesta matkustajatuontia on 15 prosenttia ja oluesta alle kuusi.

Veronkorotukset vievät suomalaiselta alkoholijuomateollisuudelta mahdollisuuksia kasvaa ulkomailla, yhdistys sanoo. Kymmenesosa Suomen elintarveviennistä on alkoholijuomia, ja yhdistyksen mukaan viennin arvo olisi mahdollista kaksinkertaistaa nykyisestä 150 miljoonasta eurosta.

Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys (SAJK) on alkoholijuomien valmistajien, maahantuojien, jakelijoiden ja tukkumyyjien edunvalvoja. Yhdistykseen kuuluu 33 jäsenyritystä, muun muassa Altia, Kespro, VCT Finland ja ME-Group.