Alkoholilain uudistuksesta saadut kokemukset osoittavat, että alkoholin myynnin vapauttamista kannattaa jatkaa, katsovat kauppakamarit.

”Lakimuutoksen yhteydessä esitetyt uhkakuvat eivät toteutuneet, vaan esimerkiksi matkustajatuonti ja väkevien alkoholijuomien myynti ovat vähentyneet”, Keskuskauppakamarin julkistamassa kauppakamarien vaaliohjelmassa todetaan.

THL:n tutkijat ovat varoittaneet hätiköimästä tulkinnoissa, sillä alkoholiuudistuksen haittavaikutusten toteutumista voidaan uskottavasti arvioida vasta useamman vuoden katsannolla.

Kauppakamarit esittävät vaaliohjelmassaan muun muassa viinien tuomista ruokakauppaan jatkona alkoholilain vapauttamiselle.

”Seuraava askel alkoholin myynnin vapauttamisessa tulee olla mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia) myynnin salliminen vähittäiskaupassa. Lisäksi myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista tulee luopua”, kauppakamarit vaativat.

”Vapautus pitää tehdä maltillisesti vaikutuksia seuraten. Myös anniskelun sekä tila- ja panimomyynnin esteitä tulee selvittää. Alkoholiverotuksella voidaan tarvittaessa tasapainottaa kysyntää huomioiden sen, ettei verotus johda matkustajatuonnin kasvuun.”

Kauppakamarien vaade on linjassa Kaupan liiton vaalitavoitteiden kanssa. Lue tarkemmin: Kauppa linjaa: Kaikki alkoholi myyntiin kaikissa ruokakaupoissa – Viinit vapautettava seuraavaksi

Suuremmassa kuvassa kauppakamarit odottavat seuraavalta hallitukselta sosiaaliturvan ja verotuksen kokonaisuudistusta.

”Sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia kannustinloukkuja. Ansiotulojen verotusta ja sosiaaliturvaa tulisi kauppakamarien mukaan kehittää siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Lisäksi ansiotulojen verotusta tulisi keventää ja ylin marginaalivero asettaa 50 prosenttiin”, Keskuskauppakamarin tiedotteessa todetaan.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa, että tulevan hallituksen agendalla kaikkein suurin kärkihanke tulee olemaan työ.

“Suomen kilpailukyky perustuu korkean arvonlisän työhön. Kireä työn verotus ja ankara progressio kannustavat työn sijasta kuitenkin lähinnä satsaamaan vapaa-aikaan. Seuraavan hallituksen on asetettava tavoitteekseen 75 prosentin työllisyys, joka on ensi vuosikymmenellä hilattava lähemmäs 80 prosenttia. Suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei saa jäädä liian kapeille harteille, ellemme halua tulevaisuudessa joutua leikkaamaan hyvinvointivaltiomme etuuksista”, hän sanoo.

Kauppakamareiden linjausten mukaan työn tekemisen ja teettämisen on oltava aikaisempaa kannattavampaa ”niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta”.