Erilaisissa arvioissa torstainen yhteiskuntasopimuksen kaatuminen nähdään merkittävänä työmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta: askeleena kohti kolmikannasta luopumista.

Ajatuksen ovat tuoneet esiin keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ja kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari blogissaan.

Kolmikannan tulevaisuus nousi tapetille jo viime vuoden puolella, kun silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) herätti huomiota sisäpoliittisella kommentillaan.

- Hallitustaival on osoitus siitä, että konsensus ei toimi. Suomi on pysähtynyt, meillä on käsijarru päällä. Siihen pitää saada jollain tavalla muutos, Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa 20.12.2014.

- Jos meidän pitää uudistaa työmarkkinoita, sitä ei pysty nykytilanteessa tekemään ilman työmarkkinajärjestöjä. Konsensus on eräänlaista poliittista populismia. Me poliitikot menemme piiloon konsensuksen taakse. On tarkoituksenmukaista, että jos työmarkkinajärjestöt eivät onnistu tekemään uudistuksia, silloin hallituksen ja eduskunnan pitää ottaa vastuu. Mutta konsensus estää sen, Stubbin joulukuinen lausunto jatkuu.

- Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen johtaa ainakin osittain kohti nykyisen hallituksen valtiovarainministerin vaatimusta, Suomenmaa arvioi tämänpäiväisessä analyysissaan.

Kokoomuslainen Jaskari puolestaan kirjoittaa blogissaan, että suomalaiseen työelämään tarvitaan vallankumous.

- Uskon, että tämä viikko muistetaan tietynlaisena ”kolmikannan hautajaisviikkona”. Ehkä yhteiskuntasopimuksen tuhoutuminen oli jopa onnenpotku, Jaskari kirjoittaa.

- Nyt suosittelen hallitukselle unohtamaan kolmikannan vähäksi aikaa ja tekemään jo syksyn aikana sellaiset työelämän lainsäädäntöuudistukset, jotka kuvaavat tämän päivän työelämää, Jaskari jatkaa.