Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan opettajan palvelussuhteen purkaminen on hyvin harvinaista.

Tapauksia tulee liiton tietoon yhdestä muutamaan vuodessa, kertoo OAJ:n työmarkkinalakimies Kristiina Tuhkiainen.

Helsingin opetusvirasto purki Alppilan yläkoulun opettajan Antti Korhosen määräaikaisen palvelussuhteen tämän työnnettyä häiriköineen oppilaan ulos koulun ruokalasta.

Opetusviraston mukaan opettaja rikkoi perusopetuslakia vaarantamalla oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön, minkä vuoksi palvelusuhteen päättäminen oli perusteltua.

OAJ:n kehittämispäällikön Nina Lahtisen mukaan työsuhteen purkaminen on kaikista ankarin toimenpide työnantajalta. Sen taustalla pitäisi olla jokin todella törkeä teko.

- Esimerkiksi jos henkilö on seksuaalisesti hyväksikäyttänyt oppilaita, se olisi niin vakava teko, Lahtinen sanoo.

Korhosen tapauksessa on Lahtisen mukaan erikoista se, että työnantaja teki johtopäätöksen ennen kuin poliisi oli ottanut asiaan kantaa. Tapahtumista tehtiin myös tutkintapyyntö, joka ei johtanut rikosepäilyyn.

Irtisanomista pitäisi edeltää työntekijälle aiemmin annettu varoitus, mutta työsuhteen purkaminen on mahdollista ilman varoitusta.

Lahtisen mukaan perusteena purulle voisi olla esimerkiksi se, että henkilön epäillään käyttäneen lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Lahtisen mukaan Alppilan välikohtaus ei ole verrattavissa tämänkaltaisiin tekoihin.

Kunnallisen viranhaltijalain mukaan työnantajalla voi olla oikeus purkaa palvelussuhde esimerkiksi silloin, jos työntekijä vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla välinpitämättömyydellään tai esiintyy siellä päihtyneenä.

Lahtisen mukaan pääsääntöisesti ensin annetaan varoitus, ja vasta sen jälkeen henkilö voidaan irtisanoa.

- Nyt on kysymys siitä, että häntä ei ole irtisanottu vaan määräaikainen palvelussuhde on purettu, Lahtinen tähdentää.

Irtisanomisessa on irtisanomisaika, jolta maksetaan palkkaa. Kun palvelussuhde puretaan, työsuhde ja palkanmaksu päättyvät saman tien.

”Tönäisi voimalla kohti portaikkoa”

Helsingin opetusvirasto päätti purkaa oppilaan ulos ruokalasta työntäneen Antti Korhosen työsuhteen viime viikon maanantaina. Korhonen oli aloittanut määräaikaisessa työsuhteessa helsinkiläisessä Alppilan yläkoulussa vasta lokakuussa.

Opetusviraston perusopetuslinjan johtajan Outi Salon mukaan Korhosella ei ollut aiempia varoituksia. Työntämistilanne oli Salon ainoa peruste palvelussuhteen purkamiselle.

–Tapahtumien kuvauksen mukaan hän on kahteen kertaan käynyt kiinni oppilaaseen. Oppilas on horjahtanut käytävän puolelle selkeästi. Lainsäädäntö ei tunne tällaisia ojennuskeinoja kouluissa, Salo sanoo.

Sallituista keinoista säädetään perusopetuslain pykälässä 36.

Sen mukaan ”opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen”.

Tällaisia keinoja saa käyttää, jos oppilas tekee vastarintaa opettajan yrittäessä poistaa tätä tilasta.

Molemmat kiinnikäymiset tapahtuivat samassa tilanteessa, josta on julkaistu muun muassa oppilaan kuvaama video.

Purkamalla työsuhteen opetusvirasto siis katsoi, että opettaja ei voi työskennellä edes irtisanomisaikaa, vaan hänen on lopetettava työt heti.

– Siinä vaiheessa kun nämä asiakirjat on saatu, tämä oli se päätös. Nythän henkilö on tehnyt oikaisuvaatimuksen ja opetuslautakunta on seuraava, joka arvioi tilanteen, Salo huomauttaa.

Salon mukaan erottamiseen johtanut tilanne on kuvattu päätöksen perusteluissa tarkasti. Opetusvirasto arvioi tilanteen uhkaavuuden ja päätyi siihen, että opettaja on perusopetuslain vastaisesti vaarantanut oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön.

– Hän on työntänyt oppilasta kohti portaikkoa ja vielä voimalla. Hän on siten aiheuttanut vakavan vaaran sekä oppilaan psyykkiselle että fyysiselle turvallisuudelle. Päätöspaperiin on ihan selvästi nämä kirjattu, Salo sanoo.

Lisäksi erotettu opettaja ei ole Salon mukaan tilanteen jälkeen myöntänyt toimintansa moitittavuutta.

–Kun häntä on kuultu, hän on kuulemisenkin yhteydessä ollut sitä mieltä, että hän on toiminut asianmukaisesti, Salo sanoo.

”Pitäisikö tehdä johtopäätöksiä?”

Vuoden luokanopettajaksi 2013 valittu Ari-Kai Lundell kysyy Vapaavuoron blogissaan, pitäisikö Salon ”vetää Korhos-gatesta omat johtopäätöksensä”, jos opetuslautakunta toteaa, että erottamispäätös ei ollut asianmukainen.

Käytännössä Lundell viittaa Salon eroamiseen tehtävästään.

– Mikäli Antti Korhonen todetaan syyttömäksi ja saa virkansa takaisin, kaiken järjen mukaan syyttävä sormi alkaa sojottaa kohti Helsingin Opetusviraston linjajohtaja Outi Saloa, Lundell kirjoittaa.