Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki on kääntynyt viime metreillä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntauudistusta vastaan. Aluehallinnon puolustajana tunnettu Katajamäki perustelee suunnanmuutosta blogissaan.

Hän kertoo puolustaneensa koko uransa 1970-luvulta lähtien demokraattista aluehallintoa ja kritisoineensa Suomen aluehallinnon sekavuutta. Katajamäki sanoo olleensa viime päiviin saakka vakuuttunut, että sote- ja maakuntauudistus kannattaa hyväksyä eduskunnassa. Listattuaan perustavanlaatuisia ongelmia hän kuitenkin alkoi pitää uudistusta liian sekavana.

– On toteutumassa hallinnollinen salto mortale, kuolonhyppy ilman turvaverkkoa. Kanveesiin uhkaa jäädä liian monta yksin jätettyä epäselvyydessä ja voimattomuudessa sinnittelevää kansalaista, hän kirjoittaa blogissaan.

Katajamäen mielestä hallituksen lähtökohtia jäytävät keskustan maakuntamallin ja kokoomuksen valinnanvapausmallin ”koplaus”. Hallituksen sopimuksessa keskusta sai 18 maakunnan mallin ja kokoomus valinnanvapauden, joka avaa soten markkinat. Katajamäki luettelee pitkän listan ongelmia.

– Osassa maata liian heiveröiset maakunnat ja luontaista toiminnallisuutta rikkovat maakuntarajat, erityisratkaisun puuttuminen pääkaupunkiseudulta, tietojärjestelmien integroinnin sekava valmistelu, verotusoikeuden puuttuminen maakunnilta, jonka seurauksena maakunnat ovat täysin keskushallinnon ohjauksessa, eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa, Katajamäki listaa.

Katajamäen mukaan rahoitusyhtälö on epäselvä ja maakuntien päättäjät uhkaavat joutua mahdottomaan tilanteeseen. Tavoite kolmen miljardin euron menojen hillinnästä aiheuttaa hänen mukaansa ainakin osassa maakuntia kestämättömän tilanteen, sillä valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin, jolloin palvelut karkaavat lopullisesti maaseudulta. Lisäksi työvoimapalvelujen siirtäminen maakunnille sirpaloi Katajamäen mielestä palvelut.

– Rohkenen epäillä maakuntien osaamista koordinoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta. Hätäpäissä tehdään olan takaa sopimuksia taivaita hipovia lupauksia antavien alan yritysten kanssa. Tosiasiassa työvoimapalvelut yksityistetään. Pelkään, että työmarkkinoilla ajaudutaan kaaokseen, mikäli hallituksen huonosti harkittu suunnitelma toteutuu vuonna 2020. Ihmettelen työvoimahallinnon ylimpien virkamiesten kritiikitöntä suhtautumista aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon.

Myös vanhus- ja kotipalvelut tulisi Katajamäen mielestä säilyttää kunnilla, joilla on parhaat edellytykset hoitaa turvalliset lähipalvelut.

– En ole myöskään vakuuttunut ylimmän poliittisen ja virkamiesjohdon osaamisesta; loppumattomasti pulppuava fraasipuhe synnyttää vakavan epäilyksen, että kokonaisuus ei ole hallinnassa.

Katajamäen mielestä esityksen takaisinveto olisi poliittinen sankariteko. Hänen mukaansa työ ei ole mennyt hukkaan ja nyt tarvitaan parlamentaarinen valmistelu, jossa huomioidaan 9 asiaa, muun muassa puretaan maakuntamallin ja valinnanvapausmallin koplaus. Niukkaenemmistöisen hallituksenkin riveistä on kritisoitu esitystä, jonka läpimeno kesän äänestyksessä on epävarmaa.

–Puutteellisen ja monin osin toimimattoman uudistuksen runttaaminen väkisin läpi eduskunnassa muutaman äänen marginaalilla välittämättä seurauksista kansalaisten ja aluekehityksen kannalta olisi arvostelukyvytöntä arvovallan politiikkaa. Äänestysasetelman ongelmallisuutta korostaa sinisen tulevaisuuden virhemarginaaleja pienempi kannatus ja olematonta vähäisempi poliittinen uskottavuus, Katajamäki sanoo viitaten sinisten surkeaan gallup-kannatukseen.

Lue myös: Kokoomuslainen kunnanjohtaja huolestui uusista sote-tiedoista: ”Kustannukset lienevät rajut”