Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto katsoo, että hallitus etenee täysin väärässä järjestyksessä, kun se uudistaa ammatillista koulutusta leikattuaan siitä ensin 190 miljoonaa euroa.

–Hallituspuolueiden kentiltä on kuulunut viestiä, että tässä edetään väärässä järjestyksessä, kun ensin pitäisi uudistaa ja sitten katsoa, mitkä ovat uudistuksen hyödyt, Aalto toteaa Uudelle Suomelle.

–Tässä mennään perse edellä puuhun, Aalto sanoo suoraan.

Ammattikoulujen leikkauksista kirjoitti Ylellä kipakasti myös kriitikko, päätoimittaja Aleksis Salusjärvi, joka on kiertänyt tänä vuonna Suomen ammattikouluja pitäen niissä työpajoja. 190 miljoonan euron leikkauksia Salusjärvi pitää ”järisyttävinä”. Summa vastaa noin 12,5 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta. Lisäksi leikkaukset tehtiin hänen mukaansa ”pahimmalla mahdollisella hetkellä”.

–Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan. Sen seurauksena koulut täyttyivät oppilaista, joiden elämänhallinta vaatii aktiivista tukea, Salusjärvi arvosteli.

Hänen mukaansa lähi- ja kontaktiopetuksesta on karsittu ja ”oppilaat pakotetaan itsenäiseen työskentelyyn”.

–Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaatimustaso on paikoin laskenut minimiläsnäolon asteelle, Salusjärvi jatkaa.

Aalto painottaa, että opettajien huoli on otettava vakavasti.

Osana koulutukseen tehtäviä leikkauksia opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitteli viime syksynä 190 miljoonan euron leikkaukset ammattikouluihin. Oppositiopuolueet haastoivat ministeriä välikysymyksellä maaliskuussa, ja Grahn-Laasonen muistutti, että rahoitus palautuu nyt vuoden 2008 tasolle.

Siirtyykö vastuu koulutuksesta yrityksille?

Ensi vuonna toteutettavan ammattikoulureformin yhtenä keskeisenä tavoitteena on kytkeä työ- ja elinkeinoelämä vahvemmin mukaan ammatilliseen koulutukseen. Se tarkoittaa muun muassa oppisopimuskoulutuksen uudistamista ja helpottamista sekä tutkinnon osasuoritusten mahdollistamista niin sanotulla koulutussopimuksella.

Nuorten opintojen helpottamisen lisäksi uudistuksella halutaan helpottaa myös työikäisten uudelleenkouluttautumista.

–Uudistus parantaa oppilaitosten ja työelämän suhteita. Tälläkin hetkellä yksi suurimmista ongelmista on osaavan työvoiman löytyminen, mikä ilmenee myös EK:n tuoreimmassa suhdannebarometrissä, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula.

Leikkaukset ja reformi ovat yhdessä herättäneet huolta siitä, ollaanko uudistuksilla siirtämässä koulutusvastuuta julkiselta puolelta yrityksille. Hannula ja Aalto molemmat huomauttavat, että tästä ei ole kyse. Hannula korostaa, että yritykset ottavat koulutus- ja oppisopimuksiin oppilaita omien tarpeidensa mukaan.

–Ammattikoulureformi tekee tutkinnoista modulaarisempia, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelu työpaikalla onnistuu myös pk-yrityksissä, kun opiskelija voi tehdä tutkinnon osia yrityksissä ja työelämässä, Hannula sanoo.

Myös Aalto katsoo, että työelämän ja ammattikoulutuksen läheneminen ovat lähtökohtaisesti hyvä asia.

–Motivoituneiden ja hyvin pärjäävien itsenäisten oppilaiden kannalta uudistus on hyvä asia. Mutta siitä olen huolissani, että pysyvätkö kaikki nyt mukana, Aalto toteaa.