Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tuoreen raportin mukaan ainakin 3 000 terveydenhuollon ammattilaista on maailmanlaajuisesti kuollut koronavirustartunnan takia.

Amnestyn mukaan luku perustuu 79 eri maasta kerättyyn tilastotietoon. Eniten terveydenhuollon työntekijöitä on raportin mukaan kuollut Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Venäjällä.

Yhdysvalloissa ainakin 500 hoitajaa on raportoitu kuolleen heinäkuun alkuun mennessä koronavirustartunnan takia. Englannissa ja Walesissa oli kesäkuun viimeiseen viikkoon mennessä kuollut 268 sosiaalityöntekijää ja 272 terveydenhuollon työntekijää. Venäjältä saadut tiedot ovat epävarmoja. Kesäkuussa paikallinen terveydenhuollon valvontavirasto kertoi liki 500 lääkärin kuolleen, mutta Amnestyn mukaan virasto kertoi nopeasti lukujen olevan epävirallisia. Tiedot käyvät ilmi Amnestyn raportista.

Amnesty kuvaa lukuja ylipäätään vain varovaisiksi arvioiksi. Virallista tilastointia koronavirustartunnan takia kuolleista terveydenhuollon työntekijöistä ei ole.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 565 700 ihmistä.

Suomessa hoitohenkilökunnalla suhteessa enemmän tartuntoja

Suomessa kahden lääkärin kerrottiin huhtikuussa kuolleen koronavirukseen, mutta STT:n mukaan tartunnat eivät olleet peräisin potilailta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan terveydenhuollon työntekijöillä on kuitenkin todettu suhteessa enemmän koronavirustartuntoja kuin muilla.

Kesäkuun 8. päivään mennessä terveydenhuollon työntekijöillä oli todettu THL:n mukaan 949 tartuntaa, mikä vastasi 17:ä prosenttia kaikkien työikäisten saamista koronavirustartunnoista Suomessa. Terveydenhuollon osuus työikäisistä suomalaisista oli viime vuonna runsaat 7 prosenttia.

THL:n mukaan terveydenhuollon työntekijöiden osuus voi johtua osin siitä, että heitä on testattu aktiivisesti.

Suojavarusteista pulaa ympäri maailman

Amnestyn mukaan lähes jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa maassa on ollut pulaa terveydenhuollon suojavarusteista. Lisäksi koronavirustilanne on kuormittanut terveydenhuollon työntekijöitä.

Ongelmat ovat näkyneet myös Suomessa.

”Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan suojavarustepula johti pahimmillaan siihen, että laitoshuoltaja saattoi joutua käymään koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman suojavarusteita”, kertoo Mariko Sato, Amnestyn Suomen osaston talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija, järjestön tiedotteessa.

Sairaanhoitajaliiton nimettömässä kyselyssä kävi keväällä ilmi, että joissain tapauksissa henkilöstö oli itse ostanut käsidesiä, kun työnantaja ei ollut antanut sitä. Suojatakkien tilalla saatettiin käyttää sadetakkia ja suu-nenäsuojaimet tehtiin itse talouspaperista.

”Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää?” totesi yksi vastaaja kyselyssä.

Amnesty Mariko Saton mielestä tällaista ei saisi tapahtua.

”Viranomaisten tehtävänä on tarjota työntekijöille riittävät suojavarusteet tarpeettomien riskien vähentämiseksi. On selvää, ettei tässä onnistuttu riittävän hyvin”, Sato toteaa.

Maailmalla lääkäreitä ja hoitajia on Amnestyn mukaan irtisanottu, kun he ovat osoittaneet mieltään varustepulasta. Järjestön mukaan ongelmista kertoneet lääkärit ja hoitajat ovat saaneet jopa syytteitä esimerkiksi Egyptissä ja Venäjällä.

Amnesty kritisoi myös suomalaisen hoitohenkilöstön työolosuhteita. Järjestön mukaan heillä teetettiin pitkiä työpäiviä ja vuosilomia saatettiin lykätä tai jäädyttää.