Keskusta on saanut uuden puheenjohtajan Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa. Valinta on elinkeinoministeri Katri Kulmuni, 32.

Kulmunin valinta on viime päivien ennusteiden perusteella odotettu. Puolustusministeri Antti Kaikkosen onnistunut puhe tänään Kouvolassa ei enää kääntänyt asetelmaa hänen edukseen.

Juha Sipilän puheenjohtajakausi päättyi kannatuksen mahalaskuun, kun Ylen tuorein gallup näytti puolueelle enää 11,6 prosentin kannatusta. Samaan aikaan sen henkinen pääkilpailija, perussuomalaiset, kipusi jo yhdeksän prosenttiyksikköä korkeammalle 20,6 prosenttiin.

”11 prosentin kannatus ei paljoa naurata”, yksi riviedustaja tiivisti kokouspuheessaan Kouvolassa.

Perussuomalaisten tuorein kannatusnousu tuli ilmeisen puhtaasti suonsilmäkkeeseen uponneesta keskustasta. Historia on kääntänyt alkiolaisille selkänsä.

Lue lisää: Ylen gallup: Perussuomalaiset syö nyt keskustaa – ”Kannatusnousu tulee yhdestä puolueesta”

Muistin virkistämiseksi: perussuomalaisten edeltäjä Suomen maaseudun puolue SMP syntyi keskustasta (silloin Maalaisliitto) revenneenä kapinaliikkeenä 1950-luvun lopussa.

Perussuomalaiset on Jussi Halla-ahon aikana vuoden 2017 kesän jälkeen muuttunut luonteeltaan täysin erilaiseksi kuin Veikko Vennamon SMP aikoinaan ja hänen jälkiään seuranneen Timo Soinin perussuomalaiset. Siitä on tullut kaikille suomalaisille puolueille poikkeuksellisen vaikea vastustaja, koska sillä ovat takanaan kansainvälisesti puhaltavat oikeistopopulismin ja äärioikeistolaisuuden tuulet Trumpeineen, Johnsoneineen, Salvineineen ja Orbáneineen.

Juha Sipilän keskusta onnistui peittoamaan Soinin perussuomalaiset vielä 2015, mutta Halla-ahon perussuomalaisia vastaan Sipilän keskusta ei keksinyt toimivaa lääkettä. Tänä keväänä keskusta hävisi perussuomalaisille vaaleissa rumasti, mutta puolue ylsi vielä Antti Rinteen (sd) hallitukseen kakkospuolueeksi ja sai hallitusohjelmaan läpi lähes kaiken pyytämänsä.

”Puolue ansaitsee nyt uuden johtajan”, Sipilä sanoi tänään Kouvolassa puheessaan vaalitappiota ensin käsiteltyään ja korosti muun muassa vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Maahanmuutto ja populismi vilahtivat puheen tuossa kohdassa myös, eli perussuomalaiset oli hänelläkin ollut mielessä puhetta kirjoitettaessa.

Jäähallin käytäväpuheissa harmiteltiin tänään keskustan surkeaa tilaa. Uutta omaa linjaa kaivattiin, mutta se myönnettiin, että poliittista pelitilaa on vähän.

Jos keskusta haluaisi mennä nyt suuntaan, jossa se olisi maahanmuuttokriittisempi, ilmastonmuutoskriittisempi tai EU-kriittisempi, vastaan tulevat näihin vastustusteemoihin omistajuuden ottaneet perussuomalaiset.

Jos keskusta haluaisi mennä kohti työnantajamyönteisempää politiikkaa työntekijöiden kustannuksella, vastassa on kokoomus.

Jos keskusta haluaisi mennä kohti pääomakriittisempää linjaa ja myötäilisi enemmän ay-liikettä, vastassa ovat sdp ja vasemmistoliitto.

Jos keskusta haluaisi mennä kohti tiukempaa ympäristöpolitiikkaa, vastassa on vihreät.

Keskeltä tilan laajentaminen on sieltäkin erittäin vaikeaa, koska viesti uhkaa jäädä hahmottomaksi. Vain ärhäkät vastakkainasettelut tuntuvat 2010-lopun ilmapiirissä levinneen suurille kansanjoukoille ja löytäneen kaikupohjaa.

Tällaisesta asetelmasta Katri Kulmuni lähtee virittämään keskustaa kohti maailmaa, jossa sen luontainen kannattajakunta pohjoisemmissa maakunnissa jatkuvasti vähenee ainakin suhteellisesti. Valloittaa pitäisi väkirikkaat Uusimaa, Helsinki, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta esimerkiksi Helsingistä on lähtenyt se ainokainenkin kansanedustajan paikka.

”Keskusta on kannatuksensa alueellisen eriytymisen vanki aivan toisella tavalla kuin perussuomalaiset. Perussuomalaiset saa kannatusta maan eri osista tasaisemmin kuin mikään muu eduskuntapuolue. Vuoden 2019 vaaleissa keskusta kärsi maaseudulla isoja tappioita perussuomalaisille ja vaalien jälkeisissä mielipidemittauksissa kannatuksen valuminen perussuomalaisiin on jatkunut, emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi tänään.

On Kulmunille vaikea rasti saada keskusta lentoon, lähes mahdoton. Joku voi sanoa, että niin sen piti olla vuoden 2011 veret seisauttavan vaalitappionkin jälkeen. Silloin keskustan nousua auttoi puolueen oppositioasema, nyt sitä apua ei ole.

Perussuomalaiset keskustan on nyt joka tapauksessa haastettava ja pantava sen johtajat vastaamaan sanoistaan, jos perinteinen valtapuolue mielii kannatusta lisää. Olisiko paras keino avoimen demokratian vahva puolustaminen ja tulevaisuususkon rummutus, eräänlainen ääripositiivisuus? Voisiko se myydä 2020-luvun alun Suomessa?

Lue myös: Tutkija: Keskusta jättämässä selustansa auki perussuomalaisille – ”Hankala tilanne”

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.