Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien ja nykyisen Juha Sipilän hallituksen politiikan seurauksena, ilmenee Suomen sosiaali- ja terveys ry:n teettämästä selvityksestä. Selvityksen ja tulovaikutusten simuloinnit on toteuttanut Kelassakin johtavana tutkija Pertti Honkanen.

Selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Köyhyysaste ja lapsiköyhyys ovat hiukan kasvaneet vuoden 2015 jälkeen.

Sosten mukaan erityisesti Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset sekä etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Vuokrien nousu on aiheuttanut sen, että asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt.

Selvityksen mukaan pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Perusturvaa saavan yhden lapsen yksinhuoltajan tulot ovat pudonneet runsaalla 20 eurolla kuukaudessa vuosina 2012–2018. Nykyisen hallituskauden aikana pudotus on vielä suurempi, 30 euroa kuukaudessa, ilmenee Honkasen tekemistä simuloinneista.

Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Kehitys on johtanut tuloerojen kasvuun vastoin poliittista retoriikkaa, huomauttaa Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.

–Sosiaali- ja terveysalan järjestöille välittyneen kokemustiedon perusteella toimeentulo on vaikeutunut viime vuosina useilla väestöryhmillä. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin vedottu siihen, että hallituskaudella tuloerot eivät ole kasvaneet. Tämä pitää paikkaansa vuoteen 2016 saakka, mutta selvityksemme perusteella on tapahtunut käänne eriarvoisuutta lisäävään suuntaan, Kiukas toteaa.

Hän vaatiikin, että suunta olisi nyt käännettävä takaisin eriarvoisuutta vähentävään suuntaan. Kiukas painottaa, että jos hallitus haluaa pitää kaikki mukana, on indeksijäädytykset peruttava.

–Politiikkaan tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Selvityksen perusteella on selvää, että indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida, Kiukas toteaa.

Vuoden 2018 indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi arviolta 100 miljoonaa euroa. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin, esimerkiksi ulottamalla kunnallisveron ansiotulovähennys myös etuustuloihin. Tämä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa.

Soste huomauttaa, että toimien yhteisvaikutus julkistalouteen on suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten.