Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson hehkuttivat yhteistä näkemystä Helsinki-Tallinna-tunnelille perjantaina. Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä tulee jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa, että tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

"Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä, ja se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa", Berner sanoo tiedotteessa.

Peter Vesterbacka kertoo omasta Helsinki-Tallinna-hankkeestaan ensi maanantaina. Lue lisää: Massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee – pian kerrotaan lisätietoa 15 miljardin euron rahoituksesta

Kilpaileva hanke ei hallitusta miellytä. Berner totesi tiedotustilaisuudessa, ettei tämän kokoluokan hankkeessa voi olla rinnakkaisia tai kilpailevia hankkeita.

”Todellisuudessa voi olla vain yksi hanke”, Berner sanoi tiedotustilaisuudessa ja lisäsi, että hanke tarvitsee kaupungin ja valtion tuen.

Aiemmin pääministeri Juha Sipilä (kesk) on todennut, että hanke tarvitsee toteutuakseen yksityistä rahoitusta.

Ministereiden mielestä hanketta tulisi edistää yhdessä Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kanssa. Kadri Simsonin mielestä kiinteä yhteys tukisi vahvasti esimerkiksi työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista.

Ministerit löytävät neljä hyvää syytä tunnelihankkeelle:

1. Tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

2. Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

3. Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.

4. Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.

Suomi valmistautuu liittymään Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen

Ministeri Berner kertoi perjantaina Suomen sitoutuvan tiiviimmin myös Rail Baltica-järjestelyyn.

"Rail Baltica on tärkeä uusi reitti Suomen kuljetuksille keskeisille markkina-alueille. Suomi on siksi päättänyt valmistautua liittymään osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi", Berner sanoo.

Suomi on kuitenkin asettanut mukaantulolle ehtoja.

RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta. Kilpailutuksille tulee laatia hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet. Yhtiön johto ja hallinto tulee saada ammattimaiselle tasolle.