Suomen eläkejärjestelmä muuttuu merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Eläkejärjestelmän kantokyky on Saarikon mukaan parhaillaan syntyvän sukupolven isoja kysymyksiä.

Tänään julkaistu väestöennuste toi entistä jyrkempänä esiin Suomea koettelevan ”poikkeuksellisen kaksoishaasteen”, kuten peruspalveluista vastaava ministeri Saarikko kuvaa. Huoltosuhde on kovilla syntyvyyden laskiessa ja hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa.

”Samaan aikaan kun isoimmat ikäluokat vanhenevat – ja elävät yhä pidempään – meille myös syntyy entistä pienempiä ikäluokkia”, Saarikko sanoo Uudelle Suomelle.

Moni suomalainen sukupolvi on voinut elää luottaen eläkejärjestelmän kantokykyyn. Nyt tämä asetelma heiluu.

”Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään, mutta se tarkoittaa, että sitä pitää tänään hoitaa mielessä se, että tulossa on poikkeuksellisen pienet ikäluokat”, Saarikko sanoo.

”Seuraavat edessä olevat vuosikymmenet muuttavat koko eläkejärjestelmän logiikkaa. Se tarkoittaa, että meidän täytyy tehdä taloudellisesti aika maltillisia päätöksiä liittyen eläkkeiden tasoon.”

Eläkejärjestelmään kohdistuu Saarikon mukaan iso taloudellinen paine. Tarvittujen toimenpiteiden luonne jää toistaiseksi tarkasti määrittelemättä.

”Eliniän odote nousee niin vauhdilla, että ennemmin tai myöhemmin keskustellaan myös eläkeiän noususta entisestään. Mutta se riippuu siitäkin, missä kunnossa suomalaiset vanhenevat.”

Kehitys on Saarikon mukaan sinänsä luonnollista: kun syntyvyys on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan näin merkittävästi alenevaa, tarkoittaa se väkisin, että tulevat nuoret ikäluokat ovat todella pieniä. Tilanteeseen pitäisi kuitenkin löytää ratkaisuja ja syntyvyys saada nousuun.

Saarikon mukaan helppoja ratkaisuja ei ole. Uusi Suomi kertoi torstaina tutkijoiden tulleen siihen tulokseen, että käynnissä todella on kulttuurinen murros : suomalaiset haluavat tällä hetkellä hankkia vähemmän lapsia kuin aiemmin. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut.

”Ennen kuin puhutaan yksittäisten etuuksien suuruuksista tai edes asennemuutoksista, täytyy avoimesti kysyä, ovatko ihmisten toiveet hyvästä elämästä ja lapsiluvusta myös muuttuneet”, Saarikkokin sanoo.

Perhe -ja peruspalveluministeri tyrmää alkuunsa puheet siitä, että esimerkiksi perhevapaauudistus olisi taikasana. Tällä hän haluaa estää huutokaupan perheiden etuuksista vaalien alla. Uudistus on tehtävä, ministeri sanoo, mutta se on vain yksi keino.

”En halua antaa sille sellaista roolia, että se ratkaisisi kaiken.”

Kun poliittisia toimia tehdään, on tunnistettava ja autettava niitä, joille lapsettomuus on olosuhdekysymys, Saarikko linjaa.

”Politiikan kannattaa keskittyä heihin, jotka ilmaisevat halunsa perheellistyä, mutta näkevät sille yhteiskunnallisia esteitä.”

Lue lisää:

Uusi pohjaluku Suomen syntyvyydestä – Vain yksi asia selittää tilannetta

Petteri Orpo: Suomen talouden tärkein laskelma menee nyt uusiksi – ”Toivon että tämä avaa kaikkien silmät”

Hämmästys leviää – Tämä kuva Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”