Fortumin investointi Venäjällä sijaitsevaan vesivoimahankkeeseen ratkaissee Fennovoiman ydinvoimalan kohtalon. Vesivoiman luovuttaminen Fortumille voi kuitenkin olla hankalaa Venäjälle.

Suomalaista ydinvoimakeskustelua on leimannut vanhentunut Venäjän-pelko, näkee Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Karl-Erik Michelsen.

- Keskustelussa on jännä piirre. Venäjä ei pitkään aikaan ollut kansainvälisten ydinenergiajärjestöjen jäsen. Nykyään se on, Michelsen aloittaa.

- Pelkona on ollut se, että jos ydinvoimalaan tulee venäläinen omistaja, operatiivinen määräysvalta menee Kremliin. Pelätään, että Kremlin määräyksestä ydinvoimalaa käytetään epäturvallisesti.

Fennovoiman omistajuussotku ei Michelsenin mielestä ole kovin oleellinen, vaikka se onkin noussut ydinvoimakeskustelussa pääosaan. Fennovoiman Suomi-osakkaita edustava Voimaosakeyhtiö SF on toistuvasti pitänyt kiinni tulkinnastaan, että Hahnikivelle suunniteltavan ydinvoimalan ”kotimaisuusaste” on yli 60 prosenttia.

Tätä omistajuusosuutta vaati eduskunta Fennovoiman rakennuslupaa käsitellessään. Kaksi viikkoa sitten työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin totesi, ettei omistajuusehto täyty Voimaosakeyhtiön kohdalla.

Michelsenin näkökulma on, ettei ydinvoimalaa suunnitellessa ja luvittaessa pitäisi keskittyä omistajuuteen, vaan voimalaitoksen operatiiviseen toimintaan: siihen, kuinka voimalaa käytetään turvallisesti.

Professorin mielestä Venäjän valtion omistama Rosatom täyttää kaikki kansainväliset ja suomalaiset turvallisuusstandardit. Venäjä on sitoutunut kansainväliseen tarkkailujärjestelmään.

Venäjän energiapolitiikka ratkaisee

Jos Voimaosakeyhtiö saa hankkeeseen mukaansa Fortumin, Fennovoima kykenee rakentamaan Pyhäjoelle ydinvoimalan. Fortumin osallistuminen riippuu kuitenkin toisesta hankkeesta: Venäjällä sijaitseviin Gazpromin vesivoimaloihin, jotka Fortum haluaisi omistukseensa.

Fortum on neuvotellut puoli vuotta Gazpromin ja Rosatomin kanssa sopimuksesta, jossa se saisi Luoteis-Venäjältä noin 20 terawattituntia sähköä tuottavat vesivoimalat haltuunsa 75 prosentin omistusosuudella yhdessä Rosatomin kanssa.

Sopimus ei ole edennyt, mutta neuvotteluja käydään yhä, Fortum on ilmoittanut. Yhtiö ilmoitti vetäytyvänsä toistaiseksi Fennovoima-hankkeesta juhannuksen jälkeen.

Aleksanteri-instituutin energia-asiantuntija Veli-Pekka Tynkkynen on aiemmin arvioinut Kalevalle, että Venäjä ei halua luovuttaa määräysvaltaa vesivoimaloista, sillä energia on maalle strategisesti hyvin tärkeä ala. Kyse on paitsi talous- ja energiapolitiikasta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Lappeenrannan Michelsen näkee vesivoiman strategisen merkityksen. Hän kytkee vesivoiman omistajuuden kuitenkin toisaalle: ilmastopolitiikkaan.

- Ylipäätään globaalisti maat, joilla on vesivoimaa, eivät halua luovuttaa sitä pois omista käsistään. Se on kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa merkittävä pelimerkki, Michelsen sanoo Uudelle Suomelle.

- Vesivoima käy uusiutuvien energiamuotojen paletissa, jos ja kun päästöoikeuksien hinnat alkavat kasvaa.

- Vesivoima on yksi Venäjän strategisia energia-aloja, joten siinä määräysvallan luovuttaminen ulkomaalaisille voi olla myös siksi vaikeaa.

Hankala Mankala

Miksi Fennovoima ei sitten ole löytänyt ETA-maista sijoittajaa Hanhikiven voimalaan? Michelsen sanoo, että tämän hetken energiatilanteeseen ydinvoimalan Mankala-periaate sopii hyvin huonosti.

Mankala-periaatteella tarkoitetaan sitä, että voimalaitokseen sijoittavat tahot saavat sähköä omakustannehintaan voimalan koko elinajan. Mankala palkitsee yhtiön, jonka tuotantoprosessissa kulutetaan paljon sähköä. Jos yrityksellä ei ole energiasyöppöä tuotantoa voimalan lähialueella, investointi ei välttämättä kannata.

Michelsen arvelee, että biotalouden murroksen kynnyksellä harva teollisuusyritys on valmis investoimaan ydinvoimalaan.

- Mankala-periaate on rakennettu teollistuvassa maailmassa, jossa energiantarve kasvaa. Seuraavat suuret investoinnit maailmassa liittyvät biotalouteen, jonka sivutuote on energia, Michelsen sanoo.

- Yritykset harkitsevat, pannanko rahat kiinni 50 vuodeksi ydinvoimalaan vai odotetaanko biotalouden energiantuotannon lisääntymistä. Tilanne on epäyhteensopiva [ydinvoimalan kanssa].

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kertoo esittelevänsä Fennovoiman rakennusluvan valtioneuvostolle kahden viikon päästä torstaina 6. elokuuta. Rehnin ministeriön tulkinta on se, että Fennovoimalla on tähän asti aikaa hankkia eduskunnan vaatimuksen mukainen 60 prosentin ETA-maissa toimiva omistusaste ydinvoimalalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tulkinnut, ettei Voimaosakeyhtiö SF ole tällä hetkellä riittävän suurelta osin ETA-maissa toimivien yritysten tosiasiallisessa määräysvallassa.

Voimaosakeyhtiö esitteli kolme viikkoa sitten omistajanaan kroatialaisen Migrit Energije, jonka rahoitusketju ulottuu venäläiseen Sberbankiin. Sberbank on Rosatomin suuri rahoittaja.