Hallitus joutui kyselytunnilla vastaamaan oppositiopuolue perussuomalaisten syytöksiin matalapalkkaisen halpatyövoiman ”houkuttelemisesta” Suomeen. Hallitus sai hetkittäin sivustatukea perussuomalaisten oppositioseuralaiselta kokoomukselta, joka puoltaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Perussuomalaiset nostivat tikunnokkaan hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan hallitus etsii keinoja saada nykyistä joustavammin työperäisiä oleskelulupia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Kansanedustaja Jenna Simula (ps) katsoi kirjauksen osoittavan, että hallituksen työllisyyspolitiikan kärki on ulkomaisen halpatyövoiman houkutteleminen.

”Hallitusohjelman mukaan aiotte laittaa jopa laittomasti maassa olevat töihin”, Simula sanoi väittäen hallituksen sivuuttavan suomalaiset työttömät.

Perussuomalaiset toi ilmi hyvin varauksellisen suhtautumisensa myös työperäiseen maahanmuuttoon.

”Suomi hyötyy [vain] ulkomaisista korkean tulotason osaajista ja osasta kausityöntekijöitä”, Simula sanoi.

Työministeri Timo Harakka (sd) kiisti väitteet kotimaisten työttömien sivuuttamisesta ja halpatyövoiman houkuttelemisesta.

”Ei pidä paikkaansa, että hallituksella olisi esitettyjä tavoitteita.”

Hänen mukaansa ulkomaisia työntekijöitä ei haluta houkutella halpatyövoimaksi, vaan vastaamaan työvoimapulaan suomalaisten työehtojen mukaisesti.

”Suomessa vallitsee työvoimapula monilla aloilla. Se on kiistämätön tosiasia, ja niillä, jotka eivät halua, että Suomeen tullaan mistään muusta maasta työhön, opiskelemaan tai perustamaan perhe, on vastuu kertoa suomalaisille yrityksille, millä tavalla tähän työvoimapulaan vastataan”, Harakka sanoi perussuomalaisille.

Harakka korosti, että hallitus on säilyttämässä työvoiman tarveharkinnan ja haluaa ensisijaisesti parantaa työvoiman ja työmarkkinoiden tarpeen kohtaavuutta lisäämällä koulutusta.

Perussuomalaiset nosti esiin myös tuoreen esimerkin Chydenia-rakennuksen remonttityömaalta, jossa useat yritykset rikkoivat suomalaisia työehtosopimuksia.

Harakka kiitti Rakennusliiton valvontatyötä ja kehaisi vastauksena, että hallitus ”on ensimmäinen, joka on kriminalisoimassa alipalkkauksen”. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus selvittää uusia keinoja kuten hallinnollisia sanktioita tahalliseen alipalkkaukseen puuttumiseksi.

Harakka myös muistutti, että yli sata yritystä on Suomessa saarrossa alipalkkauksen vuoksi.

Sdp:n Antti Lindtman kävi hallituksen puolesta vastaiskuun perussuomalaisia vastaan. Hän korosti, että huoli halpatyövoiman käytöstä suomalaisilla työmarkkinoilla ja suomalaisia yrityksiä vastaan on oikea.

”Siksi EU:ssa onkin hyväksytty direktiivi, joka estää halpatyövoimalla keinottelun: joka velvoittaa maksamaan samasta työstä saman palkan”, Lindtman esitteli.

Hän viittasi vuonna 2018 hyväksyttyyn niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden samapalkkaisuuteen. Tämä tarkoittaa työntekijöitä, jotka ulkomainen työnantaja lähettää Suomeen töihin.

”Tätä vastustivat juuri ne maat, joista tätä työvoimaa on lähtenyt liikkeelle: Puola, Latvia, Liettua, Unkari. Ja, arvoisa puhemies, myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Huoli on oikea, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja vastusti tätä halpatyövoimalla keinottelun kuriin laittamista”, Lindtman sanoi.

Sdp:n ryhmänjohtajan piikki herätti hälinää ja varsinaisen huokausten ja henkäysten kuoron eduskunnan istuntosalissa. Oijoi, sanoi joku.

Jussi Halla-aho, entinen meppi, pääsi selittämään europarlamentin äänestysratkaisuaan hieman myöhemmin.

”Tämä direktiivin muutos ei aiheuttanut lainsäädännöllisiä muutoksia Suomessa, jossa tätä asiaa säädellään kansallisella lainsäädännöllä”, hän kuittasi.

Halla-aho perusteli asiaa myös toteamalla, että kaikkia ulkomaisen työvoiman käytön ongelmia ei voida kontrolloida valvonnalla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja piti absurdina koko keskustelua työvoimapulasta, kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja Suomi on osa puolen miljardin asukkaan EU-ETA-aluetta.

Työministeri Harakan mukaan on erittäin tärkeää erottaa toisistaan työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto.

”Juuri siksi työntekijöiden maahanmuutto siirtyy sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriölle”, Harakka huomautti.

Tavoitteena on lyhentää työlupien käsittelyaikoja, joiden venyminen sisäministeriön alla toimivassa maahanmuuttovirastossa on muodostunut ongelmaksi ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden Suomeen saamisessa.