Hallitusneuvottelujen vetäjä, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo, että uusi hallitus voi käynnistää useampiakin raidehankkeita. Vihreiden Pekka Haaviston mukaan ratahankkeisiin halutaan ”maksimaalinen osuus” EU-rahaa.

”Uskon, että aika montakin hanketta tullaan laittamaan käyntiin”, Rinne sanoo aamulla saapuessaan Säätytalon hallitusneuvotteluihin.

Helsingin Sanomat kertoi torstaiaamuna, että hallitusneuvotteluissa on keskusteltu kaikkiaan kolmen uuden ja nopean ratahankkeen edistämisestä sekä Kouvola–Kotka-radan kunnossapidosta sekä Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisestä. Kolme uutta nopeaa ratahanketta olisivat Turun tunnin juna, Helsingin ja Tampereen välinen Suomi-rata sekä itärata Porvoon ja Kouvolan kautta.

Lisäksi hallitusneuvotteluissa on keskusteltu tiettävästi Helsingin ratapihan kapasiteettia vapauttavasta pisararatahankkeesta.

HS:n mukaan raideväylien suunnitteluun on alustavasti varattu pari sataa miljoonaa euroa.

”En vielä rupea paljastamaan, millaisia asioita on sovittu. Me nyt katsomme kokonaisuuden rauhassa”, Rinne sanoo.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson katsoo, että yhden hankkeen konkreettinen käynnistäminen seuraavan hallituskauden aikana ”on varmaan realismia”.

”Mutta tietysti kaikki on kiinni siitä, mitä kaikkea saadaan mahdutettua näihin talouden raameihin.”

Jos julkisuudessa on puhuttu suunnittelurahoista, niin Andersson huomauttaa, että Turun tunnin junan suunnittelu on jo tällä hetkellä kaikkein pisimmällä.

”Esimerkiksi Espoon kaupunkirataosa siitä kokonaisuudesta olisi käsittääkseni käynnistettävissä hyvin nopeallakin aikataululla”, Andersson toteaa.

”Minä kannatan henkilökohtaisesti – ja olen kannattanut pitkään – Turun rataa. Mutta tämä on kokonaisuus, jota pitää tarkastella yhdessä.”

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei suostu nimeämään, mikä kolmesta hankkeista tulisi käynnistää ensin. Hän korostaa, että Turun tunnin junalla, Suomi-radalla ja itäradalla olisi ”suuri merkitys” niin Suomen ilmastotavoitteiden kuin aluekehityksenkin kannalta.

Pitäisikö yhden hankkeen osalta saada jo lapiota maahan tämän hallituskauden aikana?

”Täytyy katsoa, missä tilanteessa nämä hankkeet ovat”, Haavisto vastaa.

”Tavoitteemme on myös, että saisimme EU-rahaa näihin hankkeisiin. Täytyy katsoa, miten valmistelu etenisi niin, että saisimme maksimaalisen osuuden Euroopan unionin rahoitusta tällaisille suurhankkeille.”

Rahoituksen osalta Haavisto vihjaa myös, että kaupungit ratahankkeiden hyötyjinä voisivat osallistua kustannuksiin. Haaviston mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla raideinvestoinnit yhdistyvät maankäyttöön ja kaavoitukseen, maan arvon nousuun sekä vielä valtion maillakin olevien kiinteistöjen nousuun.

”Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita pitää tässä tarkastella. Ne eivät välttämättä hallitusneuvottelupöydässä ratkea, mutta sitten täältä voidaan antaa jatkovalmisteluohjeita.”