Oman talous- ja säästölinjansa tänään esitelleen SDP:n ehdotuksesta löytyy eriskummallinen piirre.

Valtiovarainministeri Antti Rinne esittää valtiontalouteen kahdessa erässä toteutettavia, yhteensä 4 miljardin euron säästöjä. Niistä 800 miljoonaa, eli viidenneksen, SDP toteuttaisi indeksien ”osittaisella” jäädytyksellä. Etuuksien kohdalla tämä kuitenkin tarkoittaa nollalinjaa.

– Me emme halua, että pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloedellytyksiä leikataan silloin, kun on hätä, käsissä on työttömyyttä ja on tarvetta yhteiskunnan tuelle, Rinne linjaa.

Suurista puolueista keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat ovat esittäneet sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädyttämiseksi säästötoimina. Keskustan Juha Sipilä tosin ehdotti myönnytyksenä tasokorotuksia kansalaisten kannalta kriittisimpiin etuuksiin kuten takuueläkkeeseen. Perussuomalaiset eivät etuuksia leikkaisi tai jäädyttäisi.

SDP:n linjasta oudon tekee se, että puolue ilmoittaa säästävänsä 800 miljoonaa euroa ”valtion menojen osittaisella jäädytyksellä”. Sen jälkeen seuraa kuitenkin lista niistä etuuksista, joiden indeksikorotuksia sosialidemokraatit eivät olisi valmiita leikkaamaan. Niitä ovat:

eläkkeet,

lapsilisät,

toimeentulotuki,

opintotuki,

työttömyysturva,

äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahat,

sairauspäivärahat,

vammaisetuudet,

asumistuet,

elatustuki,

rintamalisät,

sotilasvammakorvaukset,

ja sotilasavustukset.

– Näihin emme tule koskemaan, jos olemme hallitusneuvotteluissa mukana, Rinne toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SDP ei ole valmis säästämään etuuksista kuten keskusta ja kokoomus. Sen sijaan Rinne säästäisi koko 800 miljoonan euron summan kunnille maksettavista valtionosuuksista. Tämä vaikeuttaisi kuntien tilannetta. Rinteen oman ministeriön virkamiehet totesivat torstaina, että Suomen kunnissa on 2 miljardin euron kestävyysvaje.

SDP:n kuuden kohdan talouslinjan ensimmäinen ja keskeinen tavoite on saada ”vienti vetämään”.

– Me tarvitsemme viennin pohjan laajentamista. Alueellisesti 60 prosenttia meidän viennistä menee EU-alueelle ja näillä näkymin Euroopan talouskasvu tulee olemaan vielä pitkään hidasta. Jos pelkästään sille alueelle vientiponnisteluja pyritään lisäämään, se tarkoittaa sitä, että Suomen Pankin ennuste Suomen lähivuosien talouskasvulle, 1 prosentti, tulee entistä todennäköisemmäksi.

– Meidän täytyy löytää väyliä päästä kasvaville markkinoille ja erityisesti Aasiaan. Meidän täytyy olla valmiita avaamaan myös omia väyliä Afrikan mantereelle, josta IMF ja Maailmanpankki ennustaa selkeästi maailmantalouden seuraavaa vauhdittajaa.

Suomalaisten innovaatioiden viennin vauhdittamiseksi Rinne penää julkisen ja yksityisen sektorin yhteisvoimin rakennettavia kotimaisia ”esimerkkimarkkinoita”. Näin suomalaisyritykset saisivat kotimaassa valmiita referenssikohteita vientimatkoilleen. Esimerkkinä Rinne mainitsi erään suomalaisen yrityksen, joka oli hänen mukanaan Kiinassa.

– Jotta he saivat kaupan tehtyä Kiinassa, niin heidän täytyy jollakin tapaa osoittaa, että homma toimii. Nyt tämä firma pystyi osoittamaan, että Tampereelle on rakennettu tällainen järjestelmä, tulkaa katsomaan. Saman tien alkoi kauppa käymään, Rinne kertoo.

Epäselväksi kuitenkin jäi, mistä rahat löytyvät. Kuntiin kohdistettavien säästöjen lisäksi neljän miljardin säästöistä yksi kymmenys, 400 miljoonaa, toteutettaisiin leikkaamalla muun muassa innovaatio- ja muista elinkeinotuista.

Rinne myönsi, että kunnissa on kehnon taloustilanteen vuoksi vähän haluja ottaa riskejä ja kokeilla uusia innovaatioita, vaikka kiinnostus muuten olisikin suurta. Rinteen mukaan kuntien riskinottokykyä pitäisikin vahvistaa jakamalla kuntien taloudellista riskiä valtion kanssa.

– Kuten huomaatte, olemme miettineet näitä ja menisi viisi tuntia, jos kävisimme kaikki yksityiskohdat läpi, Rinne sanoo.