Kysymys poliittisista lakoista jakaa voimakkaasti eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kannat Uuden Suomen vaalikoneessa.

Yksi vaalikoneen väittämistä on seuraava: ”Oikeutta poliittisiin lakkoihin pitää rajoittaa.”

Samaa mieltä väittämän kanssa ovat puheenjohtajista Juha Sipilä (kesk), Petteri Orpo (kok), Sari Essayah (kd), Sampo Terho (sin) ja Paavo Väyrynen (tl).

Eri mieltä tai täysin eri mieltä ovat puolestaan Antti Rinne (sd), Pekka Haavisto (vihr), Li Andersson (vas) ja Anna-Maja Henriksson (r).

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

”Suuria vahinkoja yrityksille”

”Kannatan lakko-oikeutta, mutta poliittiset lakot aiheuttavat suuria vahinkoja yrityksille. Lakko-oikeutta ei pidä kieltää, mutta rajoittamista muiden Pohjoismaiden tasolle tulisi harkita”, Sipilä perustelee vastaustaan.

”Voimassa olevaan työehtosopimukseen tai sen osaan kohdistuvat lakot ovat Suomessa kiellettyjä jo nyt. Muiden lakkojen osalta Suomessa lainsäädännön pitää olla samanlainen kuin niissä maissa, jotka kilpailevat vientialoilla kanssamme”, perustelee Orpo.

Myös kd:n Sari Essayah viittaa muihin Pohjoismaihin.

”Lakko-oikeuteen ei sinällään ole välttämätöntä koskea, jos poliittisten lakkojen aiheuttamat kustannukset työnantajille korvataan, koska työnantajat eivät ole osapuolena poliittisessa lakossa, mutta haitta koituu heille. Muissakaan Pohjoismaissa ei ole rajoittamatonta poliittisten lakkojen oikeutta”, Essayah toteaa.

”Lakko-oikeus sinänsä on erittäin tärkeä, mutta sitä tulee käyttää vastuullisesti. Vähintäänkin jokaisen ay-liikkeen henkilöjäsenen täytyy saada kieltäytyä poliittiseen lakkoon osallistumisesta ilman seuraamuksia”, toteaa puolestaan Terho.

”Kansalaisen tärkeä oikeus”

Poliittisen lakko-oikeuden rajoittamista vastustavat puoluejohtajat perustelevat kantaansa perusoikeuksilla.

”Oikeus poliittiseen mielenilmaukseen ja lakkoon on jokaisen perusoikeus”, toteaa Rinne.

”Vapaassa yhteiskunnassa myös oikeus mielenilmauksiin on tärkeä”, linjaa Haavisto.

”Suomi ei ole erityisen lakkoherkkä maa eikä ole mitään syytä rajoittaa kansalaisten ja työntekijöiden oikeuksia osoittaa mieltään ja ottaa kantaa. Hallituksen epäonnistunut irtisanomislakiesitys on esimerkki siitä, että lakot voivat olla hyvinkin perusteltuja”, perustelee Andersson.

”Demokratiassa pitää olla oikeus myös poliittisiin lakkoihin. Ajankohta lakon osallistumiseen voisi tosin olla työpäivän jälkeen”, huomauttaa Henriksson.

Tähtiliikkeen Väyrynen ei tarjonnut kannalleen perusteluja. Neutraalisti asiaan suhtautui perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

”Poliittisen lakon määrittely on liian vaikeaa yksioikoisen kannan muodostamiseksi. On pyrittävä ylläpitämään sopimisen kulttuuria, jotta työtaisteluilta ja lakoilta vältyttäisiin. Tämä on kaikkien etu”, Halla-aho toteaa.