Isommille porvaripuolueille tämä on vähän vaikea tilanne, että sdp onkin palannut kehiin, virnistää Antti Rinne.

Kun sdp on kannatuskyselyjen ykköspuolue selvällä erolla toisena tulevaan kokoomukseen, Rinne on vaalien vahvin ehdokas pääministeriksi. Se on iso käänne puolueelle.

Eduskuntavaaleista 2007 lähtien takkiin on tullut tasaisesti niin eduskunta-, kunta- kuin eurovaaleissakin. Edellisissä eduskuntavaaleissa kannatusprosentti oli 16,5. Edellinen demari, joka nousi pääministeriksi, oli Paavo Lipponen vuonna 1999.

Viime kuntavaaleissa oli jo merkkejä käänteestä, kun kannatusmuutoksessa ensimmäinen luku oli 0 vaikka etumerkki oli yhä miinus. Nyt vaalikevään gallupeissa sdp on ollut ainoa puolue, joka on yltänyt yli 20 prosentin kannatukseen.

”Meistä on tullut taas tulevaisuuspuolue, uudistuspuolue”, Rinne sanoo Uuden Suomen puheenjohtajahaastattelussa yhdeksi syyksi kannatuksen nousuun.

Jos sdp:n puoluetoimisto saisi päättää, niin näiden vaalien suurin teema ei olisi ilmasto tai maahanmuutto, vaan tulevaisuus. Sinne Rinne kuljettaa ihmisiä bussilla puolueen vaalimainoksessakin.

Ohjelmassa on perhevapaauudistus, maksuton varhaiskasvatus, harrastustakuu, oppivelvollisuuden pidentäminen, nuorten korkeakoulutusasteen nostaminen, opintorahan nostaminen, hoitotakuun kiristäminen 7 päivään, tuhat uutta lääkäriä, työikäisten osaamistili, lisää hoitajia vanhustenhuoltoon sekä alle 1 400 euron eläkkeiden nostaminen 100 eurolla ja muiden perusetuuksien vahvistamista eriarvoisuuden torjumiseksi.

Hyvinvointivaltion peruskauraa, kuten Rinne sanoo.

Henkilökohtaisesti Rinteelle läheisin aihe tuntuu olevan oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle. Sitä hän syöttää haastattelussa useampaan otteeseen.

”Tosiasiassa jokaisen suomalaisen nuoren peruskoulutus on tulevaisuudessa – ja tällä hetkellä jo toinen aste. Siis ammatillinen oppilaitos tai lukio eikä peruskoulu.”

”Meillä on viimeisen 20 vuoden aikana hävinnyt 600 000 sellaista työpaikkaa, joissa pärjää pelkästään peruskoululla. Tämä johtaa siihen, että se ilmiö mihin meidän pitää pystyä vastaamaan on, että tarvitaan enemmän osaamista.”

”Jos käyn missä tahansa ammatillisessa oppilaitoksessa puhumassa, niin rehtorit kertovat, että meille tulee valitettavasti nyt peruskoulusta sellaista porukkaa, joka ei pärjää täällä ammatillisessa oppilaitoksessa sen takia, että he eivät osaa äidinkieltä ja matematiikkaa edes auttavalla tavalla.”

Kutsutaan koulutuksen vahvistamista ja hoitotakuun kiristämistä tai eriarvoisuuden torjumista sitten vaalilupauksiksi tai Rinteen tapaan tulevaisuusinvestoinneiksi, niin selvää on, että ne maksavat.

Rinteelle ne ovat ennen muuta tekoja, joihin talouden on sopeuduttava.

”Meidän finanssipolitiikkamme pitää sopeuttaa toteuttamaan näitä asioita. En tarkoita sanoa, että velkaannutaan hallitsemattomasti eikä noudateta sääntöjä, vaan että kuskin paikalla on se, miten ihmisten tulevaisuus rakennetaan paremmaksi. Tämä on se iso juttu, mitä me ajetaan.”

Rahojen löytymiseksi sdp julkisti mittavan veropoliittisen ohjelman. Suuri linja on, että verotuksen painopistettä tulee siirtää kohti omaisuuden verottamista. Puolueen mukaan Suomessa verotetaan omaisuutta tällä hetkellä vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

”Meidän tavoitteemme on se, että mennään eurooppalaiseen painotukseen tässä.”

Suurin kohu nousi kuitenkin kestävän kehityksen arvonlisäverosta, joka olisi nostanut myös lihan veroa. Veroasiantuntijat pitivät mallia tällä hetkellä käytännössä mahdottomana, eikä Rinnekään sano, tulisiko Dr Oetkerin valmispitsalle korkeampi vero kuin Saarioisten pitsalle.

”No tuossa ohjelmassa lukee sillä tavalla, että selvitetään tätä kestävän kehityksen arvonlisäveroa”, Rinne sanoo.

”Tällä hetkellä esität minulle sellaisen kysymyksen, johon ei ole vastauksia. Tässä keskustelussa minua häiritsee, että kun 8 puoluetta sitoutui siihen, että ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen, ja kaikki sitoutuivat siihen, että 2035 Suomi on hiilineutraali ja sen jälkeen aika nopeasti hiilinegatiivinen, mutta sitten kun näitä keinoja esitetään…”

Merkittävä uudistus olisi institutionaalisten sijoittajien ja verovapaiden yhteisöjen lähdevero: jatkossa ne maksaisivat osinkotuloistaan viiden prosentin veroa.

Valtion kirstua veron on arvioitu kartuttavan noin 400 miljoonaa euroa.

”Suurin ongelma on se, että ulkomaalaiset suursijoittajat eivät maksa osinkoveroa Suomeen. Yleishyödylliset yhteisöt eivät myöskään maksa: Ay-liike, ruotsinkieliset säätiöt, taidesäätiöt, urheiluseurat ja niin eteenpäin eivät maksa osinkotuloista veroa”, Rinne toteaa.

Onko tämä veronkiristys näkynyt teidän vaalikassassanne? Onko ay-liike suuttunut?

”Heh heh. Mehän kävimme keskustelut, kun me valmisteltiin meidän vero-ohjelmaa sekä ammattiyhdistysliikkeen että eläkeyhtiöitten kanssa. Eiväthän ne nyt tietenkään ilosta hyppineet, kun me tämmöistä esitimme, mutta he ymmärsivät, miksi tätä tehdään.”

Riittääkö lähdevero verotuksen painopisteen muuttamiseksi eurooppalaiseksi?

”Ei, ei riitä. Kyllä pääomatulojen osalta täytyy hakea, niin kuin meillä on, tiettyjä elementtejä. Meillä on tämä isojen perintöjen verotukseen tällä vaalikaudella tullut helpotus, sen peruminen. Siellä on lahjaveron muuttaminen, koska kaikki liittyy tähän pääomatulokantaan.”

Lisäksi Rinne puuttuisi listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ja kevyemmän verotuksen kahdeksan prosentin enimmäisrajaan osakkeen matemaattisesta arvosta.

”Se voisi laskea kahdeksasta neljään. Se on 250 miljoonaa julkisen talouden tasapainoon.”

Kun Rinne sanoo, että sdp:n nousu on porvaripuolueille vähän vaikea tilanne, ei hän taida olla ihan väärässä verolinjojenkaan puolesta.

”Jos sieltä jää näiden investointien ja eriarvoisuuden torjunnan jälkeen varoja, joilla voi keventää verotusta, niin meillä lähtökohtana on, että pieni- ja keskituloisten tuloveroa, on kyse sitten eläkeläisistä tai työssä olevista ihmisistä, tullaan keventämään.”

Pitäisikö solidaarisuusvero edelleen säilyttää?

”Meillä on melkoisia korjaustarpeita tällä hetkellä hyvinvointivaltion eri osa-alueilla. Ja jos joku kuvittelee, että eriarvoisuutta pystyy torjumaan ja vähentämään niin, että ei käytetä rahaa, se on haihattelua. Se, että korjataan hyvinvointivaltion aukkoja ja ongelmia, niin se edellyttää rahankäyttöä”, Rinne aloittaa.

”Emme me pysty auttamaan yritystoiminnan innovaatioissa, jos emme käytä siihen lisää rahaa. Emme me pysty auttamaan koulutusjärjestelmän korjaamisessa, jos emme käytä siihen lisää rahaa. Emme me pysty nostamaan 55 000:tta eläkeläistä köyhyydestä, jos emme käytä siihen lisää rahaa”, hän sanoo painokkaasti.

”Sen takia meidän täytyy verokeskustelussa muistaa, että verotuksen pitää perustua maksukykyyn ja sen pitää olla oikeudenmukaista. Ihmisten pitää kokea, että järjestelmä on oikeudenmukainen. Myös suurituloisten pitää kokea, että se on oikeudenmukainen objektiivisesti arvioiden, eli sen maksukyvyn mukaan määräytyvä vero on oikeudenmukainen.”

”Ja jos ajattelen itseäni – tuloni ovat semmoiset 8000 euroa kuukaudessa bruttona – niin jos pystyn varmistamaan, että lapsenlapseni saavat käydä hyvää koulua eikä raha estä, että he voivat kouluttautua eteenpäin, niin olen valmis maksamaan siitä. Jos pystyn varmistamaan, että vanhempani – he ovat kahdeksankymppisiä ihmisiä – saavat hoivaa silloin kun he tarvitsevat, ja se on laadukasta ja inhimillistä, niin olen valmis maksamaan siitä”, Rinne toteaa.

Eduskuntavaaleissa sdp:n tavoite on turvata gallupien ykköspaikka. Puolueen vaalikannatus etenkin vaalipäivän äänissä on tyypillisesti hieman notkahtanut. Rinteen mukaan vaalikannatuksen olisi hyvä olla yli 20 prosenttia. Pääministeriaseman ja hallitusneuvotteluiden kannalta tärkeämpää kuitenkin on, että voitto syntyy kunnon kaulalla seuraavaan puolueeseen.

”Kunhan se ero on riittävä nyt toiseksi tulevaan, jotta me pystymme ohjaamaan selkeästi hallitusohjelmaneuvotteluja. Se on tavoite.”

”Oleellista on se, että kun ajattelen puheenjohtajana itseäni, että voin katsoa itseäni peiliin, kun hallitusohjelma on tehty; että se on tämän tulevaisuuslinjan kannalta hyväksyttävissä oleva kokonaisuus”, Rinne toteaa.

Vaalikevään aikana sdp:tä on heilastelleet ja haastaneet keskusta ja kokoomus. Vaaliohjelmassaan keskusta ajoi sdp:n kylkeen hoitajamitoituskannoillaan ja eläkesatasillaan, mutta haastoi autoilusta. Viime aikoina sdp:n ja kokoomuksen kannat sote-uudistuksesta ovat alkaneet lähentyä.

Millainen olisi Antti Rinteen hallitus?

”Jos me olemme hallituksessa, niin jompikumpi kokoomus tai kepu on mukana. Ja sen lisäksi näyttää selvästi, että vihreät tulee olemaan hallituksessa. Sitten vasemmistoliiton kanta oli minusta pikkuisen muuttunut, että hekin voisivat olla mukana, jos ei kokoomus ole pääministeripuolue. Onko tässä sitten sellainen kokoonpano, jolla voisi lähteä liikkeelle?”

Kumpi on mieluisampi kakkospuolueeksi, Antti Rinne?

”Jos ajattelee näitä tulevaisuusinvestointeja, meillä on erityisesti kokoomuksen kanssa aika yhtäläinen käsitys siitä, mitä varhaiskasvatukselle pitää tehdä. Me pidämme molemmat sitä aivan perustavaa laatua olevana asiana lasten koulutuspolun rakentamisessa. Meillä on kokoomuksen kanssa käsitys siitä, miten perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa. Nyt meillä on kepun kanssa yhteinen käsitys siitä, että toisen asteen maksuttomuus voidaan toteuttaa oppivelvollisuudella.”

”Heillä on vähän eri asioissa samanlaisia kantoja kuin meillä, joissakin asioissa erilaisia kantoja.”

Kuulostaa siltä, että te tarvitsette kaksi pääministerikautta, yhden kepun kanssa ja toisen kokoomuksen?

”Minun ajatukseni on se, että me tehdään niin hyvää ja oikeudenmukaista politiikkaa suomalaisten kannalta, että voimme jatkaa kaksikin kautta peräkkäin pääministeripuolueena.”

LISÄÄ AIHEESTA:

Antti Rinne lähtisi hallitukseen 3 puolueen kanssa – Ehdottaa uutta ”usean päivän sessiota” hallitusneuvotteluihin

LUE AIEMMAT PUHEENJOHTAJAHAASTATTELUT:

Petteri Orpo löi talousluvut tiskiin ja avautui sdp:stä: ”Uutta velkaa tulossa 12mrd€ – ilman yhtäkään vaalilupausta”

Pekka Haavisto: Vihreiden tavoitteena 15 % – ”Voi tulla mikä vain vihreä ministeri”

Sampo Terho epäilee – demarit eivät löydä enemmistöä lupausten tueksi

Rkp:n Henriksson lyttää taksiuudistuksen - Kela-kyydeissä järjetön valuvika

Jussi Halla-aho tiukkana sinisille: ”Emme voi olla pelastusvene näille ihmisille”

Essayah: Viinien pysyttävä Alkossa, valtiolle tuloja sokerista – sote olisi voitu saada maaliin jo vuosia sitten

Li Andersson haluaa uuden perustulokokeilun – Työllisyysasteesta tuli vaalien ”taikaseinä”

Juha Sipilä: ”Ilmapiiri muuttui – Me tavoittelemme veturin paikkaa”