Mikä on normaali talouskasvu? Tämä kysymys askarrutti keskiviikkona Säätytalolle kokoontuneita hallitusneuvottelijoita ja mediaa, koska pääministeriehdokas Antti Rinne (sd) oli tiistaina sanonut normaalin kasvuvauhdin olevan noin kaksi prosenttia.

Rinteen mukaan valtiontalouden raameista on sovittu viiden tulevan hallituspuolueen kesken. Valtion menoihin on tulossa 1,2 miljardin euron eli noin kahden prosentin tasokorotus.

LUE LISÄÄ: Hallitusneuvotteluista vahvistus medialle: Valtion menoihin 1,2 miljardin euron lisäys

Lisämenot rahoitetaan Rinteen mukaan veronkorotuksilla ja luottamalla ”normaaliin” talouskasvuun, jonka hän määritteli kahdeksi prosentiksi vuodessa. Sillä kasvuvauhdilla valtion ei tarvitsisi lisätä velkaantumistaan.

Talouden kasvu auttaa budjettien teossa, koska se kasvattaa palkka- ja yhteisöverojen tuottoa ja vähentää muun muassa työttömyysturvamenojen ja muiden tulonsiirtojen tarvetta. Prosentin kasvu tarkoittaa hieman yli miljardin euron helpotusta valtiontalouteen.

Rinteen taloussuunnitelma sai kuitenkin kolauksen heti keskiviikkona, kun Tilastokeskus julkisti kansantalouden neljännesvuosikatsauksensa. Sen mukaan talous ei ole enää kahden prosentin kasvussa, vaan kaukana siitä.

”Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia”, Tilastokeskus kertoi keskiviikkona julkaisemassaan kansantalouden neljännesvuositilipito-raportissa.

Se tarkoittaa, että viime vuonna jopa 2,4 prosentissa huidellut talouskasvu olisi hidastunut puoleen. Loppuvuodeksi vauhdin pitäisikin kiihtyä huomattavasti, jotta se palaisi takaisin Rinteen mainitsemalle ”normaalille” tasolle.

Hidastuminen oli tiedossa

Kasvun hidastuminen on ollut myös hallitusneuvottelijoiden tiedossa. Raha-asioista yleensä hyvin perillä oleva valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki osallistui tulevien hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluihin ainakin koko maanantai-illan ajan.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander kertoi keskiviikkona Talouselämälle, että tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu toteutui ”aavistuksen hitaampana kuin olimme odottaneet ennusteessa, joka julkaistiin 4. huhtikuuta 2019.”

Spolanderin mukaan huhtikuun ennusteessa talouden kasvun odotettiin hidastuvan tänä vuonna reiluun 1,5 prosenttiin. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamat kasvuluvut eivät hänen mukaansa muuta ”isoa kuvaa kasvun hidastumisesta”.

”Tämä tieto ja kaikki muu kevään jälkeen kertynyt tieto talouden tilasta otetaan huomioon uudessa ennusteessamme, jota teemme parhaillaan ja joka julkistetaan 17. kesäkuuta”, Spolander kertoi.

Hallituksen elvyttävältä näyttävää talouspolitiikkaa on kuitenkin vaikea moittia, koska suhdannetilanne on kääntymässä alaspäin. Juuri tällaisessa tilanteessahan julkisen kysynnän pitäisi keynesiläisesti tasapainottaa talouden muiden alojen hiipumista.

”Vaikeita ratkaisuja”

Entä mikä sitten on se ”normaali talouskasvu”, johon Suomen kansantalouden pitäisi pystyä? Kysyin asiaa twitterissä ja sain muutamia hyvin perusteltuja vastauksia.

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kirjoitti, että länsimaissa normaali kasvuvauhti on ”ehkä jotain 2-4 prosentin välissä” ja kehittyvissä talouksissa ”ehkä jossain 4:n ja 8:n prosentin välillä”.

Malisen mukaan tuottavuuden kasvu on kaiken reaalisen talouskasvun ytimessä.

”Sen tukeminen kuitenkin vaatii usein ns. vaikeita ratkaisuja”, Malinen kirjoitti.

Näitä vaikeita ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen, johon Rinteen hallitus ei aio ryhtyä.

Valtioneuvoston finanssineuvos, tohtori Markku Stenborg johtaa valtion tuottavuuslautakuntaa. Hän kirjoitti selvästi Malista pessimistisemmin, että ”uudempi normaali (kasvuvauhti) lienee jossain 1-2 prosentin paikkeilla”.

Keskusteluun normaalista talouskasvusta voi osallistua tämän kirjoittajan twitter-tilillä.

LUE MYÖS:

Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista

Yksi alkoholiluku jäi kertomatta – Panimoliitto älähti heti: Näin vastaa THL:n tutkimusprofessori

Jussi Halla-aho: Uusi kansallismielinen ryhmä syntymässä, mukana 9 puoluetta – ”Nyt näyttää hyvältä”