Erillisen ”lihaveron” toteuttaminen olisi Suomessa hankalaa, mahdollisesti EU-säädösten vastaista ja valtiovarainministeriössä epäillään, muuttaisiko se suomalaisten kulutustottumuksia halutulla tavalla.

Lihavero nousi esiin Ylen torstain vaalitentissä, jossa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti korkeampaa verotusta esimerkiksi brasilialaiselle häränfileelle ja totesi, että suomalaisenkin lihantuotannon päästöihin tulisi kiinnittää huomiota. Tentin jälkeen Rinne on sanonut, ettei hän tai sdp kannata lihaveroa. Puolue kuitenkin puhuu kestävän kehityksen arvonlisäveron puolesta. Rinteen mukaan verotuksen tason pitäisi määräytyä tuotteen ilmastopäästöjen perusteella. LUE LISÄÄ: Antti Rinteen lihakommentti aiheutti äläkän Yle-tentissä

Ajatus lihan verottamisesta on herättänyt runsaasti julkista keskustelua.

Teoriassa ”lihaveron” voisi tuoda Suomeen kahdella tapaa: nostamalla se muita elintarvikkeita korkeampaan arvonlisäveroluokkaan tai asettamalla uusi valmistevero lihatuotteille.

Euroopan unionin arvonlisädirektiivi määrää, että tavallisen arvonlisäverokannan lisäksi kussakin jäsenvaltiossa voidaan pitää enintään kahta alennettua arvonlisäverokantaa. Direktiivin liitteessä täsmennetään, että elintarvikkeisiin voidaan soveltaa alennettua alv-kantaa, kertoo lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila valtiovarainministeriön arvonlisäverotusyksiköstä.

Elintarvikeryhmän jakaminen kahtia olisi kuitenkin EU-oikeuden näkökulmasta hankalaa.

”Euroopan tuomioistuimen linjauksen mukaan toisiaan korvaaviin, kilpaileviin tuotteisiin ei saa soveltaa eri arvonlisäverokantoja. On aina olemassa riski, että tällainen jako ei täyttäisi EU-säädösten edellytyksiä”, Anttila sanoo.

LUE MYÖS: Suomalaisten radikaali visio: ”Lihan hintaan kuolemavero”

Arvonlisäverotusta koskevaa direktiiviä uusitaan parhaillaan EU:ssa ja Anttilan mukaan komission antama uusi ehdotus antaisi jäsenvaltioille enemmän vapauksia arvonlisäveron suhteen. Silti hän on epäileväinen sen suhteen, olisiko lihatuotteiden korkeampi arvonlisävero hyvä ohjauskeino. Anttila katsoo, että arvonlisävero ei ole tehokas väline yhteiskuntapoliittiseen ohjaukseen.

”Taloustieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että tällaiset poikkeamat heikentävät talouden toimintaa ja tehokkuutta. Ne eivät ole myöskään osoittautuneet hyväksi tulonjaon vähentämisen välineeksi, eivätkä ne välttämättä siirry hintoihin”, Anttila toteaa.

”Ja sitten lisäksi tässä tulisi nämä rajanvetokysymykset: On esimerkiksi pakasteita, joissa on lihaa kasvisten seassa tai että kun ravintolapalveluihin sovelletaan alempaa arvonlisäverokantaa, niin miten niille pitäisi tehdä. Kyllä se aika monimutkaiseksi menisi”, hän jatkaa.

LUE MYÖS: Ministeriöiden kysely paljastaa: 48% suomalaisista voisi hyväksyä lihan verotuksen noston

Myös valmisteveroasiantuntija, hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriöstä katsoo, että arvonlisävero sopii heikosti kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseen. Koska veroon sisältyy neutraalisuusperiaate, sen on oltava sama kaikille.

“Valmisteverojen kaltaiset pisteverot ovat enemmän ohjaavia veroja”, hän tähdentää.

Voisiko Suomeen sitten introdusoida lihalle omaa valmisteveroa?

“Ensin pitäisi miettiä, mitä verolla tavoitellaan, eli jos verolla halutaan ohjata käyttäytymistä, niin mikä on sen tavoite. Onko se terveyspoliittinen vai ilmastopoliittinen?” Sandell aloittaa.

“Sen jälkeen pitää, miettiä mitkä ovat järkeviä keinoja tavoitteen toteuttamiseksi. Olisiko se tämä vero vai joku muu keino? On paljon muitakin keinoja käytettävissä kuten ravitsemuksen kannalta on suositukset ja tiedollinen ohjaus, julkisella puolella kuntien hankinnat, ruokapalvelut ja koko julkinen ruokapolitiikka. Verotus aiheuttaa aina hallinnollista taakkaa ja häiritsee talouden toimintaa – joskus ehkä halutullakin tavalla.”

“Kun tavoitteet ovat selvillä, pitäisi arvioida myös veron vaikutuksia, eli pitäisi olla tutkimustietoa siitä, miten vero vaikuttaa kulutukseen ja sitä kautta tavoitteeseen, mitä haetaan. Tutkimus vaatisi sen selvittämisen, mikä on veron läpimeno hintoihin ja toisaalta, mikä on kysynnän hintajousto, eli miten paljon vero vaikuttaisi kulutukseen ja kuluttajien ostopäätöksiin.”

“Kolmanneksi pitää selvittää – etenkin elintarvikkeissa – miten vero vaikuttaisi korvaavien tuotteiden kulutukseen. Jos halutaan puhdasta lihaa verottaa, niin siirtyvätkö kuluttajat halvempiin tuotteisiin kuten makkaraan tai muihin jalosteisiin, joissa olisi enemmän rasvaa. Se saattaisi olla terveyden kannalta vielä huonompi vaihtoehto.”

“Tällaista tutkimustietoa meillä ei oikein ole Suomessa. Meillä ei edes tarkkaan tiedetä, miten paljon eri elintarvikkeita kulutetaan. Kuluttajatutkimuskyselyillä kysytään kotitalouksilta, mutta julkisella taholla ei ole kattavaa tietoa siitä, miten eri elintarvikkeita kulutetaan, mikä on aika yllättävää Suomen oloissa.”

“Ja kun nämä on mietitty, niin voidaan alkaa miettiä verotustekniikkaa”, Sandell päättää.

Jos lihavero pääsisi kansallisen valmistelun tarkistuslistan kaikista vaiheista läpi, pitäisi Sandellin mukaan seuraavaksi miettiä vielä lihaveron EU-oikeudellista puolta.

“Pitäisi valita veropohja, eli verotettavat tuotteet hyvin loogisesti ja johdonmukaisesti itse tavoitteen kannalta. Jos tavoite on kansanterveyden edistäminen, niin olisiko punaisen lihan verottaminen oikea toimenpide – miksi emme verottaisi sokeria tai suolaa? Jos osa tuotteista jää veron ulkopuolelle, voidaan helposti päätyä EU:n valtiontukitarkasteluun. Kuluttajahan voi siirtyä lihatuotteista sokeri- tai suolapitoisempiin tuotteisiin ja EU-oikeuden näkökulmasta verotuksen pitäisi olla loogista veron tavoitteen näkökulmasta.”

Samanlaiseen seinään törmäsi aikanaan Suomen makeisvero. Se kohdistui karkkeihin ja jäätelöön. Suomen makeisteollisuuteen tulikin “suffelista fanipalaksi” -ilmiö, koska Suffeli-karkista maksettiin veroa ja Fanipala-suklaakeksistä ei. Euroopan komissiolle valitettiin keksien saavan valtiontukea.

LUE LISÄÄ:

Suffelista fanipala – ”Järjetön laki!”

Suffeli vs. Fanipala: ”Huolestuttavaa”

“Siitä ei koskaan tehty päätöstä, vaan Suomihan perui veron poliittisesti, kun komissio alkoi kysellä, että mites tämä nyt näin menee, kun ette verota kaikkia kilpailevia tuotteita tasapuolisesti”, Sandell sanoo.

LUE MYÖS:

Tutkimusjohtaja ällistyi: ”Valtava määrä ihmisiä valmiita luopumaan omasta autosta – järisyttävää”

Jos autovero loppuisi, bensan hintaan tulisi hurja korotus, laski Soininvaara – Kokoomus: Bensan hintaan ei kosketa

Päivitys klo 14:04: Otsikkoa tarkennettu.