Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että Antti Rinteen (sd) hallituksen linjaama tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaatii noin 74 000 uutta työllistä.

”On korjattava enemmän kuin pari napsua, jotta kohdistuisi paremmin maalia kohti. Kannattaa muistaa, että hallitusohjelman mukainen tarve 60 000 työllisestä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi perustui todennäköisesti maaliskuun tietoihin. Maali karkaa, sillä viimeisimpien tietojen perusteella tarvittaisiin jo 74 000 työllistä lisää”, hän tviittaa.

Maanantaina julkistetussa hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen sanoo suoraan, ettei kyse olekaa siitä, saavutetaanko 75 prosentin työllisyysaste, vaan kuinka kauas siitä jäädään.

”Taantumassa kauaksi ja lamassa hyvin kauaksi. Kun samalla esim eläkeyhtiöiden tuotot laskevat, kestävyysvaje pahenee huomattavasti. Mitäs sitten tehdään?”

Pakarinen vastaa, että lisävelkaantuminen näyttää entistä todennäköisemmältä.

”Onhan tässä kieltämättä hieman huolestuttavaa se, että sama miten käy niin velkaantuminen jatkuu ainakin vuoteen 2022. Jos työllisyys ei kehity tavoitellun mukaisesti niin sitten velkaantuminen entistäkin kovempaa. Jälkimmäinen näyttää vielä todennäköisemmältä nyt.”

SAK:n ekonomisti Patrizio Lainá muistutti aikaisemmin sunnuntaina, että lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla.

”Hallitusohjelma talouspohjan on sanottu nojaavan pitkälti 75 prosentin työllisyysasteen varaan. Kuitenkin lisämenoista ainoastaan 300 miljoonaa euroa rahoitetaan työllisyysasteen nousulla. Vaikka työllisyysaste ei nousisi ollenkaan, tarkoittaisi se ainoastaan 0,1 % bkt:stä suurempaa alijäämää. Vertailun vuoksi lisämenoista rahoitetaan veroilla 730 miljoonaa euroa ja uudelleenkohdennuksilla 200 miljoonaa euroa. Kertaluontoinen tulevaisuusinvestointipaketti 3 miljardia euroa rahoitetaan puolestaan pääasiassa omaisuustuloilla, ei velalla.”

Lue lisää: SAK:n ekonomisti sivaltaa hallitusohjelman arvostelijoita: ”Harhaanjohtavaa”

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi lauantaina, että kaikki hallituspuolueet, eli sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp, ovat tarvittaessa valmiita mittaviin julkisen talouden leikkauksiin.

”Sen pitää olla mahdollista. Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Ilman tätä kirjausta valtion talouden tasapainosta hallitusta ei olisi. Säätytalolla oli niin valveutunutta porukkaa, ettei heille tarvinnut tätä kovin montaa kertaa toistaa”, Lintilä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan on katsonut, että Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta.

Lue myös:

Tuore valtiovarainministeri Mika Lintilä väläyttää rankkoja leikkauksia HS:ssa: ”Ilman tätä kirjausta hallitusta ei olisi”

Ehdotus Antti Rinteen hallitukselle: Tarvitaan ”Kiky kakkonen” – Tällaisia toimet voisivat olla

”Hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista”