Arkeologit ovat löytäneet satoja pääkalloja atsteekkien tornista Meksikossa, kertoo Tekniikka&Talous The Economistin artikkelin pohjalta. Taustalla on atsteekkien muinainen, kylmäävä tapa.

Atsteekkien tapoihin kuului sotavankien käyttäminen osana näyttäviä uhrimenoja, joissa papit repivät sydämen suoraan ihmiskehosta uhrilahjaksi jumalilleen. Myös päät asetettiin näytille jonkinlaiseen kalloseinään, jota kutsuttiin tzompantliksi atseekkien kielellä.

Tzompantlit rakennettiin yleensä temppeleiden eteen.

Arkeologit aloittivat kaivaukset Meksikossa vuonna 2015. He paikallistivat suur-tzompantlin, joka sijaitsi lähellä atsteekkien pääkaupunkia Tenochtitlánia. Sen raunioille Hernán Cortés perusti Meksikon pääkaupungin vuonna 1521 Espanjan valloitettua maan.

Nyt arkeologit ovat tehneet järkyttävän löydön: satoja pääkalloja.

Arkeologit ovat saaneet paljastettua kahden metrin verran tornia, mutta uskovat sen olleen atsteekkien aikana paljon korkeampi. Nykyisin se on kuusi metriä leveä.

Yhteen nivoutuneet kalkkiset ja saviset kallot ovat pääasiassa mieshenkilöiden päitä, kuten olettaa saattaa vihollissoturilta. Mutta joukossa on myös naisten ja lasten pääkalloja. Ennen arkeologit eivät ole kallojen joukosta naisia ja lapsia löytäneet.

Löydökset vahvistavat atsteekkien uhriseremonioiden tarkoitusperiä.

Naisia uhrattiin juhlissa ja festivaaleissa, joissa naiset edustivat atsteekkien jumalattaria. Lapsia taas uhrattiin sateen jumalalle, sillä atsteekkien uskomusten mukaan lasten kyyneleet, jotka he vuodattivat matkalla kuolemaansa, uskottiin tuovan runsaita sademääriä.

Aikuisten kalloista löytyi lisäksi reikiä, joka arkeologien mukaan osoittaa, että päät asetettiin ensin ristikkopalkkeihin ennen kuin ne päätyivät kallogalleriaan seinämälle.

Tutkijat ovat tähän mennessä löytäneet 450 pääkalloa.

Todennäköisesti niitä on ollut suur-seinämässä tuhansia, ellei jopa kymmeniä tuhansia, kuten espanjalaiset siirtolaiset aikoinaan kertoivat nähneensä pelkästään ristikkopalkeissa.

Lähde: Tekniikka&Talous