Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on antanut tyrmäävän lausunnon Juha Sipilän (kesk.) hallituksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia koskevasta luonnoksesta. Hallitus esittää korotuksia päivähoitomaksuihin.

Kaiken kaikkiaan MLL pitää esitettyä 22 prosentin maksukorotusta kohtuuttomana ja tulorajoja liian alhaisina.

– Kysymys ei siis ole vain niin sanottujen ”suurituloisten” perheiden maksujen korotuksesta, vaan enimmäismaksujen korotus kohdistuu huomattavaan osaan lapsiperheistä. Ja vaikka korotus painottuu enimmäismaksuihin, kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen maksut nousevat esityksen mukaan lähes kaikilla perheillä, liitto arvioi.

MLL väläyttää, että toteutuessaan esitys rikkoisi YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta, joka on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Järjestön mukaan esitys on ongelmallinen myös Suomen perustuslain kannalta.

MLL:n lausunnon mukaan ”kohtuuttomat maksukorotukset” ovat ”ristiriidassa lapsen oikeuksien kanssa”. Lausunnossa luetellaan useita artikloja, joiden toteutumista varhaiskasvatuksella MLL:n mukaan edistetään.

– Varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä (6 artikla), edistetään lapsen oppimista ja kouluvalmiuksia (28-29 artiklat) sekä tuetaan vanhempia kasvatustehtävässään (18 artikla), MLL lausuu.

– Toiminnalla edistetään osallisuutta (12 artikla), lasten yhdenvertaisuutta (2 artikla) ja lapsen etua (3 artikla) eli lapsen oikeuksien kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Varhaiskasvatuksella toteutetaan myös lapsen oikeuksien sopimuksessa (31 artikla) turvattua lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan ja kulttuuriin, MLL jatkaa listaansa.

– Varhaiskasvatusmaksujen kohtuullisuutta ja maksujen vaikutuksia perheen toimeentuloon on tarkasteltava myös lapsen oikeutena hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon (27 artikla). Erityisesti alle kouluikäisten lasten perheiden talous on tiukoilla ja taloudellinen liikkumavara on vähäinen. Esitetyn mukainen maksukorotus aiheuttaisi monissa perheissä talousvaikeuksia. Huomionarvoista on, että sekä lapsilisä että kotihoidon tuki ovat merkittävästi alemmalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Kokonaisuudessa tulee siten arvioitavaksi myös lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla), MLL arvioi.

Liiton mielestä suunnitteilla olevat maksukorotukset yhdistettyinä hallituksen aiempiin päätöksiin heikentävät perustuslaissa määriteltyä julkisen vallan velvoitetta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

– Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata jokaisen oikeus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Esitetyt varhaiskasvatuksen maksukorotukset heikentävät tämän oikeuden toteutumista, MLL lausuu.

MLL perustelee kielteisiä näkemyksiään pitkässä lausunnossaan myös muun muassa EU:n, talousjärjestö OECD:n ja talousnobelisti James Heckmanin lausunnoilla.

– Varhaiskasvatukseen osallistuu Suomessa muita Pohjoismaita, EU-maita ja OECD-maita selvästi vähemmän lapsia. EU:n asettamana tavoitteena on, että 4 ikävuodesta oppivelvollisuuden alkuun lapsista 95 prosenttia osallistuisi varhaiskasvatukseen. Myös Suomen kansallisena tavoitteena on, että 4 vuotta täyttäneistä lapsista 95 prosenttia osallistuu vuonna 2020 varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen hallituksen suunnittelemalla tavalla tekisi tavoitteen saavuttamisen mahdottomaksi, lastensuojeluliitto kritisoi.