Valtiovarainministeriö on pienentänyt arviotaan kestävyysvajeesta. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

Valtiovarainministeriön mukaan kasvava velkaantuminen luo riskejä Suomen julkiseen talouteen, vaikka kestävyysvaje on aiempaa pienempi. Julkisen talouden kestävyysvaje on edelleen merkittävä.

Valtiovarainministeriön tänään tiistaina julkaistun arvion mukaan kestävyysvaje on neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on noin 10 miljardia euroa vuoden 2024 tasolla. Vielä viime syksynä valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeeksi runsaat 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Jenni Pääkkösen mukaan arvion pieneneminen johtuu muun muassa laskelmiin tehdyistä päivityksistä ja tarkennuksista.

Raportin mukaan merkittävin aineistopäivitys koskee arviota työllisyysasteen kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Viime vuosien suotuisa työllisyyskehitys erityisesti iäkkäämpien osalta alentaa kestävyysvajetta suhteessa aiempaan.

Lisäksi valtiovarainministeriön mukaan ikääntymiseen liittyvät terveys- ja hoivamenot näyttävät kasvavat hieman aiempaa arviota hitaammin, mikä pienentää kestävyysvajetta maltillisesti.

Toisaalta koronaviruspandemia on Pääkkösen mukaan vaikuttanut kestävyysvajearvioon kasvattamalla sitä maltillisesti.

”Arvio koronaviruspandemian vaikutuksesta on kuitenkin huomattavan epävarma, ja arvio tarkentuu myöhemmin”, Pääkkönen sanoo.

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua kestävyysvajeesta ja sen laskentaan liittyvistä oletuksista.

Kestävyysvaje edelleen merkittävä

Valtiovarainministeriö julkisti tänään tiistaina Suomen julkisen talouden kestävyyttä tarkastelevan raportin. Raportti ei ota tarkemmin kantaa toimiin, joilla kestävyysvajetta voidaan pienentää.

Ikääntyvässä Suomessa hoivamenojen kasvu on julkisen talouden isoja kysymyksiä. Valtiovarainministeriön raportissa arvioidaan, että edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä.

Raportin mukaan pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta, mikäli maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.

Kun sote-uudistuksesta jälleen väännetään, niin keskeinen kysymys taustalla on, että väestön ikääntymisen luomat menopaineet kohdistuvat erityisen voimallisesti kuntatalouteen.

Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmia paikallishallinnon tulojen ja menojen arvioidusta kehityksestä vuoteen 2040 saakka.

Laskelmien mukaan tuloissa ja menoissa on kasvava epätasapainoa tilanteessa, jossa sote-palvelut olisivat jatkossakin nykylainsäädännön mukaisesti kuntien järjestämisvastuulla. Paikallishallinnon talouden sopeutuspainetta voi havainnollistaa suhteuttamalla se keskimääräiseen kunnallisveroprosentin korotuspaineeseen. Valtiovarainministeriön raportin mukaan vuoteen 2040 mennessä laskennallinen tarve korottaa kunnallisveroprosenttia ilman muita sopeutustoimia olisi keskimäärin 5,5 prosenttiyksikköä.

Viiden miljardin toimet velkasuhteen vakauttamiseen

Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että julkisen talouden velkasuhde kasvaa koronaviruspandemian myötä lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa.

Lisäksi valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä edellyttää noin 5 miljardin euron sopeutusta. Sen sijaan velkasuhteen palauttaminen koronaviruspandemiaa edeltävälle tasolle eli alle 60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi mittaluokaltaan noin kaksinkertaista sopeutusta.

Nollakorkoympäristö on painanut julkisen talouden velkojen korkomenoja. Valtiovarainministeriön mukaan matalan koron vaikutus julkiseen talouteen ei ole positiivinen, sillä laskevien korkojen myötä työeläkerahastojen omaisuuden tuotto on laskenut. Siten korkotason lasku heikentää julkista taloutta kokonaisuutena, jos myös omaisuuden tuotto laskee samassa suhteessa.

Lisäksi matala korkotaso kertoo siitä, että näkymä talouden kasvulle on heikko.

LUE MYÖS: