Maksukatto ja välikatto olivat päivän sanoja, kun eduskunta käsitteli hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Hallituspoliitikotkaan eivät kiistä, että asiakasmaksulain muutos voi kasvattaa paljon terveyskeskuspalveluita käyttävien maksuja jopa sadoilla euroilla, mutta sen sijaan he korostavat uudistuksen positiivisia vaikutuksia.

Kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asiakasmaksuille on säädetty 683 euron maksukatto, jonka täyttymisen jälkeen palveluista ei enää sinä vuonna pääosin tarvitse maksaa. Maksukatto säilyisi samana myös uudessa asiakasmaksulaissa, mutta maksukattoa täyttävien palveluiden määrä laajenee uudistuksessa.

Maksukattoon sisällytettävien palveluiden määrän laajentuminen on hyvä uutinen kansalaisille, sillä jatkossa esimerkiksi suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut kerryttävät maksukattoa.

Sen sijaan terveyskeskusmaksujen niin sanotun ”välikaton” poistaminen on huono uutinen kansalaisille, jotka käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita. Tähän asti lääkärinvastaanoton kertamaksua (20,60 euroa) on peritty yhdessä terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, eli kansalaisen vuosimaksu on ollut enintään 61,80 euroa.

Uusi laki muuttaa tilanteen. Jatkossa kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa aina maksukattoon eli 683 euroon asti. Toki katto täyttyy aikaisemmin, jos kansalainen käyttää muita asiakasmaksullisia palveluita.

Kielteinen muutos koskisi täysi-ikäisiä suomalaisia, sillä alaikäisiltä uusi laki poistaisi sairaanhoitopalveluiden maksut kokonaan.

”Terveyskeskuksessa käynnin enimmäishinta kymmenkertaistuu”

Oppositio mätki peruspalveluministeri Annika Saarikkoa (kesk) ja hallitusta täysistunnossa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että välikaton poisto kasvattaa joidenkin kansalaisten – usein pienituloisten ja iäkkäiden – maksuja ”jopa sadoilla euroilla”. Hän kirjoitti jo ennen täysistuntoa blogissaan, että yli 600 euron maksukatto on Suomessa kestämättömän suuri pienituloisille.

”Terveyskeskuksessa käynnin enimmäishinta kymmenkertaistuu”, hän tiivisti bloginsa otsikossa.

”Ihmiset, jotka sairastavat paljon, joutuvat erityisen hankalaan asemaan”, sanoi sdp:n kansanedustaja, eduskunnan sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru.

”Maksimimaksuista tulee uusi normaali”, sanoi Kristiina Salonen (sd).

Rkp:n Veronica Rehn-Kivi laskee tiedotteessaan, että jos kansalainen menee lääkäriin kerran kuussa, tulee lasku tulevaisuudessa olemaan 247,20 euroa vuodessa aiemman noin 60 euron sijaan.

”Tämä on valtava hinnankorotus”, hän sanoo.

Krista Kiurun, kuten muunkin opposition, mielestä asiakasmaksujen yhdenvertaistaminen on uuden lain hyvä puoli, kun taas terveyskeskusmaksujen välikaton poisto on ”se iso kompastuskivi, joka nyt on luotu”.

”Tässä esityksessä on hyviä asioita, mutta kyllä tässä suurin pommi on tämä välikaton poistaminen”, vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoi.

Vihreä kansanedustaja Touko Aalto piti ratkaisua vääränä ja huonona paitsi kansanterveyden myös kansantalouden kannalta. Hän kyseli, miten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen onnistuu uudella mallilla.

Maria Guzenina (sd) nosti esiin asiakasmaksujen, lääkemenojen ja kuljetuspalveluiden yhteenlasketun maksukaton. Oppositio on vaatinut noin 1600 euron yhteenlasketun maksukaton alentamista ja niiden yhdistämistä.

”Täytyy käyttää 1600 euroa ennen kuin nämä kaikki maksukatot täyttyvät – 1600 euroa!” Guzenina painotti puheenvuorossaan.

Vasemmiston Pekosen mukaan vastaava omavastuun katto on Ruotsissa noin 379 euroa ja Norjassa noin 260 euroa.

”Aika kohtuuttomat on nämä Suomen maksut.”

LUE MYÖS: ”Hävytön temppu, Sipilän hallitus ajamassa Suomen terveydenhuollon vaaralliseen tilanteeseen” – Kokoomuslaiselta lääkäri-poliitikolta kova ulostulo

Ministeri Saarikko: Oikeutettu huomio – mutta katsokaa kokonaisuutta

Peruspalveluministeri Saarikko korosti omissa puheenvuoroissaan uudistuksen puolia, jotka ovat kansalaiselle edullisia. Muuta ei ollutkaan tehtävissä, sillä myös sosiaali- ja terveysministeriö myöntää sivuillaan, että uudistus voi heikentää joidenkin kansalaisten asemaa, ”jos asiakas käyttää paljon perustason lääkäri- tai hoitajapalveluja taikka sarjahoitoa, joista maksun saa jatkossa periä jokaiselta käyntikerralta”. Ministeriön mukaan lakiesityksen voidaan kuitenkin ”kokonaisuutena katsoa parantavan asiakkaan asemaa”.

Kokonaisuutta korosti myös ministeri Saarikko.

”Minusta tämä salidebatti osoittaa, että lakiuudistus on kokonaisuus. Siitä on löydettävissä yksityiskohtia, joissa voi sanoa, että tämä kohta huononee, ja yksityiskohtia, joissa jonkun asema paranee”, Saarikko sanoi.

”Tämä saattaa olla se syy, miksi tätä esitystä ei koskaan aiemmin ole tuotu [eduskuntaan]”, Saarikko sanoi viitaten nykylain vanhuuteen.

Ministeri myönsi, että täysistunnossa ”on aivan oikeutetusti nostettu esiin pienituloisten asema”.

”Oleellisinta on nyt huomata se, että tällä esityksellä ei ole tavoitteena kerätä yhteiseen kassaan lisää varoja kansalaisten palvelumaksuilla”, Saarikko sanoi viitaten siihen, että kerättyjen asiakasmaksujen kokonaissumma pyritään pitämään kutakuinkin ennallaan.

Saarikko korosti, että lakiesityksessä on myös pienituloisia auttavia pykäliä. Tällä hän tarkoitti esimerkiksi alaikäisten terveyspalveluiden muuttamista kokonaan maksuttomiksi sekä maksukattoon luettavien terveyspalveluiden laajentamista. Uusina maksuina mukaan laskettaisiin suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, ensihoitopalvelun maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut. Tämä nopeuttaa monessa tapauksessa maksukaton täyttymistä.

”Oleellista on myös havaita, että tämä laki velvoittaa palvelun järjestäjää eli jatkossa maakuntaa entistä selvemmin kertomaan ihmiselle oikeutuksestaan maksuhuojennukseen tai maksuvapautukseen”, Saarikko sanoi.

Ministeri painotti myös sitä, että niin sanotut ennaltaehkäisevät käynnit ovat pääsääntöisesti jatkossakin ilmaisia.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajan Martti Talja toi esiin, että asiakasmaksujen välikattoa ei ole pakko poistaa, vaan maakunta voi halutessaan pitää sen voimassa. Laissa säädetään enimmäismaksut palveluille, mutta kunnat ja maakunnat voivat päättää sitä alemmista maksuista.

Vuonna 2015 asiakasmaksujen maksukatto täyttyi 161 858 henkilöllä eli noin 2,9 prosentilla väestöstä, kerrotaan hallituksen lakiesityksessä.

LUE LISÄÄ:

Ex-ministerin sote-tunnustus hämmentää – Li Andersson: ”Kertoo tämän maan alennustilasta”

Kuluttajaliiton sote-hämmästys: ”Miksi hallitus haluaa nostaa helsinkiläisten terveysmaksuja?”