Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki listaa, että mikäli hallitusneuvotteluissa päädytään lisäämään julkisia menoja, paisunut budjetti täytyy rahoittaa joko velaksi, kiristämällä verotusta tai myymällä valtion omaisuutta.

Hallitusneuvotteluiden vetäjä, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on linjannut, ettei rakenteilla olevan hallituksen tarvitse lähteä leikkaamaan menoista. Hallitus voi Rinteen mukaan käyttää rahaa sekä pysyviin menolisäyksiin, että investointiluontoisiin asioihin. Lue myös: Antti Rinne: ”Nyt näyttää erittäin hyvältä” – ”Hallituksen ei tarvitse leikata yhtään”

”Julkisten menojen kasvu voi olla miljardiluokkaa, eikä valtion tulojen nykyinen nousutahti riitä kattamaan paisuvia menoja ilman lisätoimia. Noususuhdanteessa, missä Suomen talous on ollut vuodesta 2016 lähtien, ei suhdannemielessä kannattaisi edes lisätä julkisia menoja merkittävästi”, Kuoppamäki kommentoi blogissaan.

Hän huomauttaa, että suhdannetilanne on kuitenkin heikkenemässä esimerkiksi rakentamisen puolella, joten osa hallitusneuvottelijoiden kaavailemista hankkeista voitaisiin onnistua toteuttamaan järkevään aikaan heikommassa suhdanneympäristössä.

Suunnitelmat parantaa infrastruktuuria ja lisätä panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen ovat Kuoppamäen mukaan kansantalouden elinvoiman kannalta helpoimmin perusteltavia.

”Pidättäytyminen kaikista menoleikkauksista tai muut pysyvät menolisäykset sen sijaan uhkaisivat paisuttaa rakenteellista alijäämää, mikä heikentäisi julkisen talouden kestävyyttä ja uhkaisi johtaa pysyvästi ankarampaan verotukseen”, hän sanoo.

Kuoppamäen mukaan kaikissa alussa mainituissa rahoituskeinoissa, eli velkaantumisessa, verotuksen kiristämisessä ja valtion omaisuuden myynnissä on omat etunsa ja haittansa.

”Velkarahan korko on ja pysyy lähitulevaisuudessa melko varmasti erittäin matalana, mutta velka uhkaa tulevaisuudessa paisua huolestuttavan nopeasti pelkästään ikääntymiseen liittyvien menopaineiden vuoksi. Verotusta voi aiheellisesti kiristää esimerkiksi haittaverotuksen osalta, mutta Suomen kokonaisveroaste on jo korkea”, hän kommentoi.

Kuoppamäki muistuttaa myös, että ansiotuloverotuksen kireys ei esimerkiksi auta houkuttelemaan maahan uutta osaava työvoimaa.

”Veronkiristykset heikkenevässä suhdannetilanteessa voisivat myös iskeä kipeästi kotimaiseen kysyntään. ”

”Turhia omistuksia valtiolta varmastikin löytyy”

Valtion omaisuuden myynti on hallitusneuvotteluissa ollut hankala paikka ainakin vasemmistoliitolle, joka jo kerran keskeytti neuvottelut tästä syystä. Lue tarkemmin: Antti Rinne vasemmistoliiton aikalisästä: ”Kaikki ratkaistiin – ei tässä mitään kupruja ole ollut”

Koska neuvottelut jatkuvat, Kuoppamäki tulkitsee hallituksen valmistautuvan myymään valtion omaisuutta.

”Mikäli omistus ei selvästi auta saavuttamaan jotain poliittista päämäärää, siitä voi luopua. Turhia omistuksia valtiolta varmastikin löytyy. Tällä hetkellä useiden yhtiöiden osinkotuotto kuitenkin ylittää valtion velasta maksettavan koron ja sopivan myyntiajankohdan löytäminenkin voi olla haastavaa. Myyntejä voi silti tarkkaan harkiten jatkaa hallituskauden kuluessa, aivan kuten edellisetkin hallitukset ovat tehneet. Koko budjettivajetta ei näin kuitenkaan voi rahoittaa”, hän totea.

Valtion velan korko on tällä hetkellä mitättömän pieni, Suomi lainaa saa 10 vuodeksi lähes nollakorolla. Lisäksi Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on painunut alle 60 prosenttiin, mikä on sopimusten sallimissa puitteissa ja alittaa EU:n keskimääräisen tason. Ajankohtaa voikin Kuoppamäen mukaan pitää suotuisana tarkkaan harkitulle lisävelkaantumiselle.

”Tässä tilanteessa velkarahoituksen painottaminen olisi vähemmän haitallista kuin verotuksen laajamittainen kiristäminen. Valtio saa halpaa lainaa, mikä ei veronkorotusten lailla syö kotimaista ostovoimaa tai lannista yrittäjyyttä. Pysyviä menoja ei kannata rakentaa velan varaan – järkevät faktojen pohjalta arvioidut kertainvestoinnit ovat eri asia. Velkaantuminen täytyy kuitenkin säilyttää maltillisena, sillä mahdollisuus ottaa lisävelkaa toimii puskurina tulevien kriisien varalta”, hän kommentoi.

Kuoppamäki varoittaa samalla, että liian korkealle nouseva velka rajoittaisi talouspolitiikan liikkumavaraa uuden mittavan kriisin iskiessä.

”Uuden kriisin iskiessä jouduttaisiin painottamaan rakenteellisia uudistuksia ja julkisten menojen lisäleikkauksia.”

Lue myös:

Petteri Orpo muistuttaa hallitusneuvottelijoita ministeriön 50 - 100 milj. €:n arviosta: ”En tiedä mikä aarrearkku nyt on löytynyt”

Björn Wahlroos hallitusneuvotteluista: ”Kansaa voi lahjoa kansan omilla rahoilla”

Antti Rinne: Verotusratkaisut edenneet selvästi – ”Nyt käydään läpi yritys- ja omaisuusverotus”