Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei Antti Rinteen (sd) hallituksella ole varaa sote-uudistuksen toteuttamiseen.

Hän viittaa hallitusohjelman liitetaulukkoon 3.6.1, jossa on kuvattu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen käytettävissä oleva lisärahoitus.

”Vanhuspalveluiden parantamiseen (hoitajamitoitus ja kotihoidon uudistaminen) on käytössä yhteensä 115 miljoonaa euroa. Hoitotakuun kiristämiseen on taas käytössä lisärahaa 50 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on tarkoitus keventää 45 miljoonalla eurolla. Muutoksiin käytetyt rahasummat eivät toiminnan kokonaismenoihin nähden ole erityisen merkittäviä ja onkin varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla hallitusohjelman tavoitteita toteutetuksi”, Lehtonen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Hän sanoo, että sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamista estävät erityisesti hallitusohjelman kirjaukset siitä, että valtiontaloudessa pyritään tulojen ja menojen tasapainoon viimeistään vuonna 2023.

”Hallitusohjelman liitteessä 3 Rinteen hallitus sitoutuu edeltäjiensä tapaan kehysmenettelyyn todeten, että ”hallitus sitoutuu noudattamaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siihen sisältyvää ensimmäistä kehyspäätöstä. Julkisen talouden suunnitelmalla pyritään varmistamaan vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä finanssipolitiikka.” Kehysmenettelyn suhde Suomen perustuslakiin on varsin mielenkiintoinen, sillä perustuslakimme ei moista menettelyä tunne”, Lehtonen huomauttaa.

Hän kuvailee Antti Rinne ohjanneen ammattiyhdistysjohtajan tapaan hallitusohjelman neuvottelijat taistelemaan ”jakovarasta” eli n. 1,2 miljardin euron menolisäyksestä, vaikka valtion vuoden 2019 budjetin loppusumma on 55,5 miljardia euroa.

”Rinne on kieltämättä neuvottelijana nerokas, kun poliitikkojen huomio saadaan kohdistumaan n. 2 prosentin osuuteen talousarviosta ja muu kulujakauma otetaan annettuna.”

Lue myös: ”Hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista”

Lehtonen muistuttaa perustuslain 1 §:stä, jossa todetaan, että Suomen valtiosäännön tarkoituksena on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

”Käytännön tasolla märissä vaipoissa makaava vanhus taikka lääkärin aikaa odottava mielenterveyspotilas joutuu nyt alistumaan siihen, että valtiovarainministeriön asettama budjettikehys estää perustuslain 19 §:ssä turvattujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen”, Lehtonen lataa.

Hallitusohjelman tavoitteiden ja panostusten välisestä epäsuhdasta kertoo Lehtosen mukaan myös suunniteltu satsaus hoitotakuun toteuttamiseen. Hän huomauttaa, että THL on korjatussa arvioinnissaan arvioinut, että perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn toteuttamiseksi terveyskeskuksiin tarvittaisiin 1100-1800 lääkäriä lisää.

”Arvio ei todennäköisesti huomioi, niitä vaikutuksia, mitä Kela-korvausten jo päätetyllä poistolla on palvelukysyntään. Kela-korvausten poistoa koskevan Sipilän hallituksen esityksen mukaan Kela-korvausten poisto lisää julkisen terveydenhuollon palvelukysyntää karkeasti arvioiden n. 10 prosenttia. Miljoonalla eurolla pystyy käytännössä kustantamaan 6 terveyskeskuslääkäriä, joten 50 miljoonan euron lisärahoituksella terveyskeskuksiin saadaan max. 300 uutta lääkäriä”, Lehtosnen sanoo.

”Kun tarve olisi yli tuhat, joutuisi jokainen uusi lääkäri teoriassa tekemään 4-5 lääkärin työmäärän. Näin ollen Rinteen hallitusohjelman mallilla terveyskeskuksista tuskin muodostuu heille houkuttelevaa työpaikkaa”, hän jatkaa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Rinteen hallituksen sote-ratkaisu on toteutuessaan hyvin lähellä Sipilän hallituksen sote-mallia – lukuun ottamatta laajaa valinnanvapautta, jota kokoomus Sipilän hallituksessa ajoi.

Valtioneuvoston kanslia on kertonut, että sote-uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”

Hurjistus leviää kokoomuksessa: ”Kepu vie Antti Rinnettä ja kovaa – Suomelle kalliiksi tuleva huomenlahja”

Kokoomuslaisen huomio keskustan asemasta: ”On siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen”