Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen varoittaa Suomea koronarajoitusten liian aikaisesta ja nopeasta purkamisesta.

Lehtonen viittaa Puheenvuoron blogissaan Euroopan komission huhtikuun puolivälissä julkistamaan tiekarttaan, jonka mukaan se suosittaa koronapandemiasta johtuvien rajoitusten purkamista.

Komissio linjaa, että koronavirustartuntojen on tullut vähentyä merkittävästi pitkäkestoisessa seurannassa. Lehtonen katsoo, että tämä tarkoittaa vähintään 2-3 viikon jaksoa. Toiseksi terveydenhuollon kapasiteetin tulee komission mukaan olla riittävällä tasolla niin tehohoitopaikkojen, henkilöstön kuin tarvikkeidenkin osalta. Kolmantena kriteerinä on, että tautitilannetta pystytään seuraamaan, eli että tartuntojen havaitsemiseksi on olemassa riittävää testaus- ja jäljityskapasiteettia.

”Kun Suomen tilannetta arvioi komission asettamien kriteerien valossa, voi heti todeta, että meillä epidemia on kyllä tasaantunut, mutta tartuntojen määrä ei vielä ole vähentynyt merkittävästi. Tartuntamäärien tasaantumisen kesto on myös niin lyhytaikaista, ettei siitä vielä voi päätellä epidemian talttuneen. On pelättävissä, että vappu ja kevään etenemiseen liittyvä sosiaalinen aktiivisuus muutoinkin murentaa tähän asti toteutetun sosiaalisten kontaktien vähentämisen vaikutusta”, Lehtonen kommentoi.

Sairaanhoidon kapasiteetin riittävyys koronapotilaiden hoitamiseksi on hänen mukaansa nyt Suomessa hyvä, kun muuta hoitoa on pidetty alas ajettuna koronapotilaiden hoidon turvaamiseksi.

”Terveydenhuollon kapasiteettia ei kuitenkaan ole varsinaisesti lisätty niin, että se pystyisi yhtä aikaa hoitamaan sekä koronaepidemian että muiden sairauksien hoidon.”

Lehtonen arvioi, että tartuntojen havaitsemiseksi tarvittava testaus- ja jäljityskapasiteetti on viime viikkoina selvästi parantunut, mutta monin paikoin testauksen saatavuus on edelleen rajallista.

”Suomen hallitus on vaikean tehtävän edessä, jos se haluaa nyt purkaa hyvin toimineita rajoitustoimia ilman vahvaa tieteellistä näyttöä purkamisen turvallisuudesta. Euroopan komission linjaukset rajoitustoimien purkamisen edellytyksistä tarjoavat kuitenkin arvioinnille hyvän viitekehyksen, joihin Suomenkin hallituksen ratkaisuja rajoitustoimien suhteen on helppo verrata”, hän toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen arvioi lauantaina, että koronaviruksen tautihuippua joudutaan Suomessa vielä odottamaan.

”Suomessa ollaan suvantovaiheessa, joka tarkoittaa sitä, että tautihuipusta ei voida mitenkään puhua. Me joudumme sitä kyllä odottamaan, se on aika kaukana edessäpäin”, hän sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Lasse Lehtonen vertaa tilannetta Suomessa 1830-luvulla riehuneeseen koleraepidemiaan.

”Kolera kuuluu yleisvaarallisiin tartuntatauteihin, kuten rutto ja lavantautikin. Jos Suomessa tavattaisiin koleraa, ei kukaan täysjärkinen varmaankaan ehdottaisi, että taudin annettaisiin riehua vapaasti, jotta väestö saisi sille immuniteetin”, hän kommentoi.

Lehtonen korostaa, ettei koronavirusinfektioon ei ole olemassa kunnollista hoitoa, joten taudin leviämisen estämiseen tarvitaan samoja keinoja, joita 1800-luvulla käytettiin kulkutauteja kohtaan eli erilaisia liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia sekä karanteeneja.

Hän katsoo Suomessa maaliskuussa voimaansaatettujen rajoitustoimien toimineen jopa odotuksia paremmin.

”Tautitapausten määrä on pysynyt pienenä eikä edes pääkaupunkiseudulla olla jouduttu terveydenhuollon ylikuormitustilanteeseen. Rajoitustoimet ovat litistäneet epidemiakäyriä niin tehokkaasti, että ne näyttävät nyt lähes samalle, kuin THL:n tammikuiset ennusteet epidemian kulusta Suomessa (ilman rajoituksia). Rajoitustoimien voimassa ollessa sairaalat ovat pystyneet lisäämään teho-osastojen kapasiteettia kohdentamalla noihin toimintoihin muuta henkilöstöään. Jos rajoitustoimia ei olisi tehokkaasti toteutettu, olisi terveydenhuoltojärjestelmämme oman käsitykseni mukaan joutunut hyvin hankalaan tilanteeseen, koska jo pelkästään pula korkeamman suojaustason suojausvarusteista olisi tehnyt suuren koronapotilasmäärän hoidon vaikeaksi.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) viittasi rajoitusten suhteen viikolla valtiosihteeri Martti Hetemäen valmisteluryhmään, joka tekee 1. toukokuuta mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi. Hallitus neuvottelee toimenpiteistä 3.5. Hetemäen työryhmän esitysten pohjalta. Tällöin käydään myös läpi yli 10 hengen kokoontumisten kieltoa, joka on näillä näkymin voimassa julkisilla paikoilla 13.5. asti.

”Hallitus seuraa tarkasti toimien vaikutuksia ja on tarvittaessa valmis uusiin toimiin, mikäli tilanne niin vaatii”, Marin sanoi.

Suomessa oli eilen lauantaina 4 475 varmistettua koronavirustapausta. Väestöön suhteutettuna tapausmäärien ilmaantuvuus on 81 tapausta 100 000 asukasta kohden.