Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen katsoo, että eronneen valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) eläkeavauksen nostattama äläkkä kertoo siitä, miten herkkä asia on kyse.

”Suomi erottuu maana, jossa edes valtionvarainministeri ei saa avata keskustelua eläkeiän korottamisesta. Tämä kertoo siitä, että eläkekonsensuksen varpaat ovat isot ja herkät asiaan vihkiytymättömien tallattaviksi”, hän kirjoittaa kolumnissaan.

Kulmuni sanoi keskustan tiedotustilaisuudessa maanantaiaamuna, että eläkeiän nosto tulee hallituksen pöydälle. Hän tarkensi myöhemmin, ettei avaus välttämättä tarkoita sitä, että alinta eläkeikää pitäisi nostaa suunniteltua nopeammin, vaan eläkejärjestelmän sisällä on voitava tehdä uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi.

Esimerkiksi hallituskumppani vasemmistoliitosta on ihmetelty avausta julkisesti. Myös Akava ja STTK torjuivat ehdotuksen tuoreeltaan.

Tarmo Valkonen huomauttaa, että työeläkepolitiikan nimellä kulkevaa osaa sosiaalipolitiikasta valmistelevat Suomessa työmarkkinajärjestöt.

”Tämä omittu valta on toki tuottanut toistaiseksi hyvää tulosta: Suomi keikkuu Mercerin kansainvälisessä eläkejärjestelmävertailussa varsin korkealla eikä lakkoaaltoja ole nähty eläkeiän noston yhteydessä, toisin kuin monessa muussa maassa. Konsensus ei kuitenkaan ole erehtymätön: vuoden 2005 uudistuksessa työeläkeikä laskettiin 63 vuoteen ja se palaa 65 vuoteen vasta 2027. Suurten ikäluokkien lisäksi myös 50-luvulla syntyneet pääsivät kansainvälisesti verraten varhain täydelle vanhuuseläkkeelle.”

Valkonen muistuttaa, että vuoden 2017 työeläkeuudistuksen valmisteluissa valtiovarainministeriö oli mukana vahtimassa julkisen talouden näkökulmaa.

”Tuloksena oli parilla miljardilla kestävyysvajetta parantanut uudistus, joka nojaa työeläkeiän vaiheittaiseen palauttamiseen 65 vuoteen ja kytkemiseen sen jälkeen elinajan odotteeseen. Uudistus oli onnistunut sekä työllisyyden että eläkemaksujen nousupaineen kannalta. Eläkeiän nostoa ehdotti aikoinaan kuitenkin aivan väärä henkilö, eli pääministeri Matti Vanhanen vuonna 2009.”

Valkonen huomauttaa, että juuri työmarkkinajärjestöt esittelivät viime keväänä yhteiset eläkelinjaukset hallitusohjelmaan.

Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän maksu oli Valkosen mukaan nousemassa runsaalla seitsemällä prosenttiyksiköllä ennen koronakriisiä tehdyissä pitkän aikavälin laskelmissa.

”Kriisin vaikutuksia on vaikea tässä vaiheessa arvioida, mutta jos palkkasumma putoaa pitkäksi aikaa kasvu-uraltaan, tätäkin suurempia maksunkorotuksia on vaikea välttää ilman työurien merkittävää pidentämistä ja tiivistämistä. Mitä aikaisemmin ne saadaan toteutettua, sitä reilumpaa se on tuleville sukupolville”, hän kommentoi.

Valkonen pohtii myös, olisiko parempi, että välttämätön julkinen keskustelu tulevista uudistuksista siirretään ainakin syksyyn, jollei pidemmällekin koronakriisin vuoksi.

”Tämän vaihtoehdon kannattajat piirtävät äänestäjäkunnasta kuvan lammaslaumana, joka näkee ukkospilvet, mutta jolle ei kannata kertoa mihin heitä ollaan viemässä”, hän itse vastaa.

Lue seuraavaksi: