Tekoäly tehostaa työtä ja luo uudenlaista bisnestä.
Tekoäly kehittyy nopeasti, ja tekoälyä otetaan myös työn avuksi. Tuoko tekoäly loikan tuottavuuteen?
”Voi tuoda, mutta emme tiedä sitä. Viime vuosina teknologioita on otettu käyttöön, mutta työn tuottavuuskehitys on ollut hyvin hidasta. Tekoäly voi tuoda siihen muutoksen, mutta sitä on hirveän vaikea ennustaa. Jos tekoälyä käytetään fiksulla tavalla vaikka vihreän siirtymän edistämisessä, se voi tuoda tuottavuusparannuksen”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
Ilmarisen johtava asiantuntija Anssi Smedlund uskoo tekoälyn käyttöönoton tuovan tasokorotuksen tuottavuuteen.
”Ilman muuta se tuo lisää tuottavuutta. Tekoäly tulee pikku hiljaa osaksi kaikkea liiketoimintaa ja siitä syntyy tasokorotus tuottavuuteen. Se tapahtuu kahden mekanismin kautta. Tekoäly organisoi työtä ja pystyy paremmin yhdistämään työntekijät ja työtä tarvitsevat. Tekoäly luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja. Ja kolmanneksi se tulee avustajaksi ihmisten elämään”, Smedlund sanoo.
Hän mainitsee uutena tekoälyn luomana liiketoimintana ruokalähettipalvelujen toiminnan.
”Aiemmin oli aivan liian kallista tehdä ihmisvoimin sitä, että otetaan tilaus asiakkaalta, soitetaan se ravintolaan, lähetetään lähetti matkaan viemään se asiakkaalle. Tekoäly ja algoritmit ovat poistaneet tästä liiketoiminnallisen kitkan ja luoneet uuden ammatin. Tällainen luo kasvua” sanoo Smedlund.
Asiantuntija saa nopeutta
Asiantuntijatyöhön tekoäly voi myös tuoda lisää tuottavuutta.
”Jos ajattelen omaa työtäni, niin tekoäly datan analysoijana on erittäin tärkeä ja auttaa löytämään säännönmukaisuuksia isoista datamassoista. Se voi olla inspiraation lähde, se voi auttaa löytämään mielenkiintoisia yhteyksiä, joita tutkija ei muuten datasta löydä. Jos tekoäly auttaa tutkijoita löytämään entistä parempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, se lisää tieteen uskottavuutta koko yhteiskunnassa” sanoo Tuomo Alasoini.
Myös Ilmarisen Anssi Smedlund hyödyntää tekoälyä työssään. ”On artikkelitietokantoja, joista saa nopeasti vastauksen muutamalla hakusanalla ja klikkauksella. Olen ollut 20 vuotta tutkijanuralla ja muistan, miten alkuaikoina haettiin materiaaleja kirjastosta ja luettiin niitä kotona. Nyt ne saa indeksoituna eteensä valmiiksi. Esimerkiksi syöpätutkijat ovat pystyneet tekoälyn avulla käsittelemään olemassa olevan tietomassan ja löytämään uusia asioita”, sanoo Smedlund.
Hän näkee, että tekoäly voisi auttaa esimerkiksi hallinnollisen työn kanssa painivia terveydenhuollon ammattilaisia.
”Tekoäly saattaa auttaa meitä rakenteellistamaan dataa uudella tavalla. Puhutaan, miten vaikkapa Apotti-järjestelmä kirjauksineen vie lääkäreiden työaikaa, mutta jatkossa voi olla, että tiedot voi sanella järjestelmään tai kirjoittaa sen vapaasti tekstinä ja tekoäly rakenteellistaa tiedon. Se vapauttaa huimasti aikaa ihmiseltä, joka on tuskaillut järjestelmän kanssa”, sanoo Smedlund.
Tuomo Alasoini näkee tärkeänä, että tekoäly otettaisiin laajasti käyttöön suomalaisissa yrityksissä.
”Ettei meillä ole vain tietty joukko tuottavuusrintaman edelläkävijöitä, jotka kykenevät siihen. Uskon tuottavuushyötyyn, kun saamme pienet ja keskisuuret muuallakin kuin korkean teknologian alueella hyödyntämään tekoälyä”, sanoo Alasoini.
LUE SEURAAVAKSI:
