Toivottavasti Suomessa ei olla naiiveja, sillä lupaukset on näissä asioissa tehty rikottaviksi. Näin sanoo palkittu bioetiikan tutkija Heikki Saxén, joka varoittaa Suomea hallituksen suunnitelmista vapauttaa kansalaisten terveys- ja geenitietoja nykyistä huomattavasti laajempaan käyttöön.

Saxén nostaa Uuden Suomen haastattelussa esiin tuoreen uutisen Britanniasta. Saarivaltiossa äimistyttiin äskettäin, kun hakukonejätti Google ilmoitti siirtävänsä terveystietoihin keskittyvän tytäryhtiönsä DeepMind Healthin emoyhtiön suoraan alaisuuteen, vaikka oli nimenomaan luvannut toisin. DeepMind Health tekee yhteistyötä Britannian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) kanssa, ja Google oli luvannut, että NHS:ltä kerättyä dataa ei koskaan yhdistetä Google-tileihin tai -palveluihin. Asiantuntijat pelkäävät, että nyt käy toisin.

Saxénin mukaan uutinen on varoittava esimerkki Suomelle, jossa on valmisteilla terveys- ja geenitietoihin liittyviä uudistuksia – erityisesti toisiolaki, joka avaisi terveystietojen välittämistä eteenpäin muun muassa yrityskäyttöön.

”Tässä on yksi tapa, miten Googlen kaltaiset firmat imuroivat tietoa itselleen. Lupaukset rikotaan hyvinkin avoimesti datan käytön suhteen”, Saxén sanoo.

”Google sai terveystiedot muka erilliselle tutkimushaaralleen ja nyt he sitten muitta mutkitta, lupauksistaan huolimatta, jopa ihan avoimesti yhdistivät datat samaan organisaatioon. Mikä tietysti tekee paljon potentiaalisemmaksi juuri ne väärät käytöt, kuten datan anonymiteetin murtamisen ja kaupallistamisen.”

Epäilijöitä eivät rauhoita Googlen vakuuttelut, että terveysdata pidetään muutoksesta huolimatta erillään yhtiön muusta toiminnasta. Esimerkkinä Euroopan unioni joutui taannoin rankaisemaan some-yhtiö Facebookia, koska se alkoi käyttää tytäryhtiönsä, viestipalvelu WhatsAppin tietoja emopalvelussaan, vaikka oli luvannut toisin.

Heikki Saxén oli perustamassa ja johtaa Bioetiikan instituuttia, joka on pitkin matkaa varoitellut hallituksen suunnittelemista terveys- ja geenitietoihin liittyvistä lakiuudistuksista. Tekeillä ovat olleet biopankkilain uudistus, genomilaki ja toisiolaki eli laki terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Lakihankkeet muodostavat toisiinsa vaikuttavan kokonaisuuden, vaikka ovatkin erillisiä.

Toisiolain toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä muita terveystietoja voitaisiin käyttää aiempaa laajemmin muussakin kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Nykyisin tietoja luovutetaan viranomaisille ja tutkimuskäyttöön esimerkiksi lääkealan yrityksille, mutta jatkossa sallittu kenttä laajenisi muun muassa kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Genomilaki säätelisi geeniperimätiedon hallintaa Suomessa ja loisi Suomeen Genomikeskuksen eli kansallisen genomitietokannan. Biopankkilain uudistus puolestaan muuttaisi periaatetta, joka säätelee terveydenhoidon yhteydessä otettujen näytteiden käyttöä biopankkitoimintaan. Nykyisin potilaan täytyy antaa suostumuksensa näytteiden tallentamiseen, mutta jatkossa noudatettaisiin ”oletetun suostumuksen” periaatetta. Potilaan täytyisi siis lakiehdotuksen mukaan ymmärtää erikseen kieltää tietojensa käyttö, jos ei halua niitä biopankkiin.

”Eihän sitä monikaan tajua, että sinusta samalla päätyy tietoa eteenpäin”, Saxén sanoo viitaten myös toisiolakiin ja tietojen käytön laajentamiseen.

Ministeri: Biopankkilaki jää seuraavalle hallitukselle

Kokonaisuudesta erityisesti biopankkilain uudistus on ollut vastatuulessa. Uudistuksista vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk) vahvistaakin Uudelle Suomelle, että biopankkilain kokonaisuudistus jää tältä hallitukselta tekemättä. Uudistuksen taustalla on EU:n tietosuoja-asetus, joten lykkääntyminen ei tarkoita sen hautaamista.

”Biopankkilakia ei kyetä tuomaan eduskuntaan tällä kaudella”, Saarikko toteaa Uudelle Suomelle.

Hallitus arvioi parhaillaan, mitkä lait ehtivät vielä virkavalmistelusta eduskuntaan hallituksen loppukauden aikana. Genomilain valmistelu on edennyt Saarikon mukaan hyvin, mutta se, ehtiikö laki eduskuntaan, riippuu eduskunnan valiokunnista. Useat valiokunnat ovat tuskailleet tämän vuoden ja osa tuskailee yhä sote-uudistuksen kanssa. Saarikon mukaan myös toisiolaki on viipynyt sote-uudistuksen vuoksi.

”Käsitykseni mukaan valiokunta arvioi sen etenemistä sitten, kun sote-mietintöjen jälkeen nyt käsittelyssä olevat budjettilait ovat valmiit”, Saarikko kertoo.

Kiire luoda suomalainen geeniaarre

Miksi uudistukset sitten ovat riski bioetiikan tuntijan näkökulmasta? Heikki Saxénin mukaan jo siksi, että niitä on vireillä kerralla niin paljon. Alkuperäinen biopankkilaki, jota nyt uudistetaan, tuli voimaan 2013 ja sen jälkeen on biopankkeja vauhdilla perustettu Suomeen. Nyt toimintaa halutaan lakiuudistuksella laajentaa. Samaan aikaan eri biopankkien tietoja ja suomalaisten geeniperimää kootaan yhteen Finngen-hankkeessa.

”Mikä on se yhteisvaikutus yksilöiden kannalta ja yhteiskunnan kannalta, on avoin kysymys”, Saxén sanoo.

Kuten monet laeista näkemyksensä kertoneet asiantuntijat ja asiantuntijatahot, myös Saxén uskoo, että biopankkitoiminnasta seuraa hyötyäkin niin lääketieteelle kuin kansanterveyden edistämisellekin. Hän kuitenkin varoittaa Suomea kiirehtimästä tekemään ratkaisuja, jotka aiheuttavat riskejä pitkälle tulevaisuuteen. Muun muassa oikeusasiamies on arvostellut lainvalmistelua hyvin puutteelliseksi sekä genomilain että biopankkilain kohdalla.

Kiire selittyy hallitusohjelman terveysalan kasvustrategialla, jonka yhteydessä on käytetty mainoslausetta ”malmikasasta kansalliseksi aarteeksi”. Suomalaisten terveystiedoista pyritään rakentamaan kansainvälisesti kiinnostava geenitieto-biopankki-infrastruktuuri, joka houkuttelisi muun muassa lääkeyhtiöitä.

”Tästä kilpailevat muutkin maat ja sen takia tässä on menty niin kauheaa vauhtia. Kuvaavaa on se pyrkimys luopua tietoisesta suostumuksesta, joka on lääketieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuollon vakiintunut kulmakivi. Se on kaikkineen mahdoton ajatus,” Saxén sanoo.

Hallituksen etenemismalli on päinvastainen kuin Saxénin suositus. Hänen mukaansa terveys- ja geenitietojen käytössä pitäisi tiedon herkkyyden vuoksi edetä mahdollisimman harkitusti ja rajatusti.

Perinteinen esimerkki terveystietojen tietosuojan murtumisen uhkakuvista liittyy vakuutusyhtiöihin. Jos vakuutusyhtiö saa tarkat tiedot asiakkaan terveydentilasta ja geeniperimän kautta myös tätä sukurasitteena uhkaavista taudeista, vakuutuksen saanti voi estyä tai kallistua. Luonnollisesti myös tieto perimästä löytyvästä geenivirheestä, joka aiheuttaa vaikkapa tappavan taudin, on merkityksellinen niin ihmiselle itselleen kuin myös sukulaisille ja vaikkapa työnantajalle.

”Tietojen anonymisointi on illuusio”

Hallituksen mukaan biopankkien ja genomitietokannan tietoja käsiteltäisiin ja säilytettäisiin tietoturvallisessa ympäristössä. Kansalaisten terveystiedot ovat erityisen arkaluonteisia, ja niitä koskevat tarkemmat tietosuojasäännöt kuin tavallisia henkilötietoja, hallituksen papereissa todetaan. Eteenpäin siirrettävät tiedot anonymisoidaan eli muokataan sellaisiksi, että yksittäistä ihmistä ei voi niistä tunnistaa, vakuuttelu jatkuu.

Heikki Saxén väittää, että tämä vakuuttelu on tyhjän päällä. Hänen mukaansa terveystietojen ja etenkin genomitietojen anonymisointi on illuusio. Vaikka tietomassasta poistettaisiin yksilöiden perustiedot, on mahdollista, että ne voidaan kaivaa esiin data-analytiikalla.

Genomitiedoissa anonymisointi on erityisen kyseenalaista, koska tiedon hedelmällisyys on juuri siinä, että se on yksilökohtaista, Saxén sanoo.

”Jos välität geenitietoa eteenpäin niin, että siitä ei todella voi tunnistaa, kenen tieto on, siitä pitää karsia niin paljon [infoa], ettei tieto enää myöskään ole kovin hyödyllistä”, hän sanoo.

”Ihan jo tämän tiedon luonteen vuoksi ei voi olla varmuutta, ettei sitä voisi tunnistaa.”

Saxén on esittänyt geeniteknologiavaltuutetun viran perustamista. Valtuutettu valvoisi tietosuojan toteutumista ja ajaisi kansalaisten etua geeniteknologiaan liittyvässä julkisessa toiminnassa ja sääntelyssä.

Bioetiikan instituutti järjestää keväällä 2019 kansalaisraateja, joilla pyritään herättämään yhteiskunnallista keskustelua terveystietojen käytöstä.