EK asiantuntijalääkäri Jan Schugk kertoo, että kyselytutkimusten mukaan viisi prosenttia työntekijöiden sairauspoissaolokerroista ovat sellaisia, että niiden taustalla on jokin muu tekijä kuin työntekijän sairaus.

–Lääkärin vastaanotolla ei ilmoiteta, että täällä ollaan sen takia, että harmittaa. Jotkut ovat niin rehellisiä, että sanovat, etten kerta kaikkiaan halua mennä töihin. Joissakin tilanteissa työterveyslääkäri toteaa, että on fiksumpaa olla pois ja kirjaa jonkun sopivalta tuntuvan diagnoosin, kuten stressireaktio, hän kommentoi Kauppalehdelle.

Schugkin mukaan verukkeiden keksiminen ei vaadi ”kovin suurta luovuutta”.

–Päänsäryn toteaminen täysin objektiivisesti on vaikeaa. Vatsatauti on loistava veruke, koska lyhyissä, ohimenevissä vatsataudeissa ei oteta näytteitä. Jos on omalla ilmoituksella pois, ilman videopuhelua silmätulehdustakaan ei näe.

Hän sanoo, että lyhyet, perusteettomat poissaolot painottuvat nuoriin työntekijöihin, joilla ei vielä ole lapsia.

–Työuran alkuvaiheessa on usein rutiininomaisia työtehtäviä, joita ei koeta mielekkäiksi. Kun ura etenee, tehtävät koetaan usein mielekkäämpinä ja asiantuntijahommissa poissaolot kaatuvat usein omaan niskaan.

Lähde: Kauppalehti, Anna Juvonen