Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola varoittaa, että taloyhtiölainojen saamisen vaikeutumisessa on kyse vain alkusoitosta.

”Taloyhtiöiden peruskorjaukset tulevat isossa osassa Suomea olemaan tällä vuosikymmenellä melkoinen päänsärky. Sellaistakin tapahtuu, että lainaa ei heru ja korjauksia jää tekemättä. Osa osakkaista saa omiin nimiinsä lainaa ja koittaa sillä tehdä itse mitä voi. Kaikki eivät saa. Siltä pohjalta on vaikea korjata vaikkapa yhteisen talon kattoa”, hän kirjoittaa blogissaan.

Isännöintiliiton jäsenilleen tekemän tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden on entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten. Isännöintiliitto teki tammikuussa jäsenilleen kyselyn taloyhtiölainojen saamisesta. Kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää eri puolilta Suomea, ja lähes puolet vastanneista oli kokenut jonkinlaisia lainansaantivaikeuksia.

Lue myös:

Taloyhtiölainan saaminen korjaushanketta varten on vaikeutunut muuttotappioalueiden lisäksi monissa isoissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Isännöitsijät ovat painineet rahoitushaasteiden kanssa jopa joillain alueilla Helsingissä.

Metsolan arvio tilanteesta on karu.

”Yli 90 vuotta toiminut hieno systeemi on uhattuna. Se meidän suomalaisten itsestään selvänä pitämä malli, jossa taloyhtiö ottaa lainan ja korjaa talon. Tekee putkiremontin ja korjaa parvekkeet sun muut. Ja osakkaat sitten lyhentävät edullisella korolla saatua yhtiölainaa pitkällä maksuajalla. Tässä mallissa kenenkään asuntojen omistajista ei tarvitse miettiä saanko juuri minä lainaa. Ovatko tuloni riittävät, olenko liian vanha tai onko puolisoni ollut liian pitkään työttömänä”, hän sanoo.

Metsola sanoo suoraan, että nyt voi todeta, että kortit tuli pelattua huonosti taloyhtiölainojen suhteen viime vuosikymmenellä.

”Iät ja ajat toiminut hieno systeemi pilattiin, eikä peruutusvaihdetta taida olla.”

Lue seuraavaksi:

Isännöitsijäliiton mukaan taloyhtiöiden vaihtoehtona on nyt pilkkoa hanke pienempiin osiin, myydä rakennusoikeutta tai rahoittaa osa hankkeesta osakkaiden omilla, henkilökohtaisilla lainoilla.

”Henkilökohtaiseen lainaan voi saada taloyhtiölainaa huomattavasti paremmat ehdot ja maksuaikaa 25 vuotta 15 vuoden sijaan. Kaikki osakkaat eivät saa lainaa, ja on jo taloyhtiöitä, joissa korjauksia ei pystytä tekemään”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kommentoi aikaisemmin viikolla.

Isännöitsijöiden kyselyyn antamista vastauksista kävi ilmi myös se, että pankit tarkastelevat entistä tarkemmin rahoitusta hakevien taloyhtiöiden korjaushistoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiöiden pitää sitoutua yhä suunnitelmallisempaan kiinteistönpitoon.

” On todella tärkeää, että osakkaat ymmärtävät suunnitelmallisen korjaustoiminnan tärkeyden ja sen, ettei korjauksia voi loputtomasti venyttää. Osakkaiden yhteinen tahtotila pitää selvittää, jotta päätöksiä tehdään sen eikä äänekkäimpien osakkaiden tahdon perusteella”, Koro-Kanerva sanoo.

Suomen Pankki varoitti elokuussa erityisesti suurista yhtiölainaosuuksista uudiskohteissa. Keskuspankin mukaan uusien asuntojen taloyhtiölainat ja niille myönnetyt laina-ajan alussa olevat lyhennysvapaat hämärtävät asunnon hankkimisen kustannuksia ostajille. Ne myös kannustavat kotitalouksia velkaantumaan, Suomen Pankki sanoi.

Lue myös:

Timo Metsola viittaa puolentoista vuoden takaiseen kirjoitukseensa, jossa hän kutsui uudiskohteiden yhtiölainoja venäläiseksi ruletiksi.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kotitalouksien vastuulla olevien taloyhtiölainojen määrä oli tammikuussa 17,3 miljardia euroa eli noin puolet asuntoyhteisöjen lainakannasta. Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien kokonaislainavelasta oli 11 prosenttia.

Lisää aiheesta: