Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen nostaa Puheenvuoron blogissaan neljä asiaa tärkeimmiksi koronaviruksen toisessa aallossa.

Hänen mukaansa keskeistä on, että ensimmäisessä aallossa hyväksi osoittautuneita toimintatapoja noudatetaan edelleen, erityisesti Lehtonen korostaa etäisyyksien ja käsihygienian merkitystä. Lisäksi hän katsoo, että tilannetta voidaan parantaa kasvomaskien käyttön ottamisella ja sen varmistamisella, etteivät matkailijat kanna virusta Suomeen. Lehtosen mukaan myös pelinopeutta testaamisen ja jäljittämisen suhteen on parannettava.

”Testaa-jäljitä-eristä –ketjun tehokkaan toiminnan kannalta on keskeistä, että koko ketju pelaa hyvin yhteen. Pelkkä testauskapasiteetti ei auta, jos näytteenottoon ei pääse. Runsas näytteenotto ei auta, jos jäljitys ei löydä tartuttajaa vähintään 60 % tapauksissa”, hän huomauttaa.

Lehtonen nostaa esiin myös sen, että kun valmiuslain mukaiset poikkeusolot kesäkuussa päättyivät, päättyivät myös poikkeukset hoitotakuun määräajoista. Keväällä koronan hoitoon sijoitettu henkilöstö on siten lomien jälkeen palannut normaaleihin tehtäviinsä, mikä on Lehtosen mukaan näkynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ruuhkina niin neuvontapuhelimissa kuin näytteenotossa.

”Valtioneuvoston nyt esittämä 20 000 koronatestin vuorokausitaso edellyttäisi valtakunnallisesti lähes tuhatta henkilöä näytteenoton tehtäviin (yksi koronanäytteenottaja ottaa tyypillisesti 20-30 näytettä päivässä) ja näytteenotto ja testaus (ilman jäljityksen kuluja) maksaisi ainakin 3 miljoonaa euroa päivässä. Jos ei tuota panostusta löydy, olemme syksyllä liian hitaita löytämään virukselle altistuneita”, hän sanoo.

Lehtonen korostaa koronaviruksen leviävän usein tartuntaryppäinä erityisesti yleisötilaisuuksissa ja yöelämässä.

“Erityisesti ns. supertartuttajat voivat sisätiloissa tartuttaa kymmeniä ihmisiä kerralla. Tartuntojen esiintyminen ryppäinä on tehnyt myös taudin leviämisen mallintamisen vaikeaksi, mikä osaltaan selittää epidemian etenemisessä käytettyjen mallien huonon onnistumisen viime keväänä. Jos pystymme estämään tätä kautta syntyvät tartuntaryppäät, olemme melkoisen vahvoilla koronan toisessa erässä.”

Lehtosen oma arvio on, että koronalle altistuneen jäljitys ja testaus maksaa veronmaksajille noin 300 euroa henkeä kohden.

”Jos siis yksi juhlija altistaa ravintolassa sata muuta, aiheutuu iloisesta illasta veromaksajille noin 30 000 euron eli pienen henkilöauton kustannus, vaikkei kukaan altistuneista sairaalahoitoon joutuisikaan.”

Lehtosen mukaan tilanne Suomessa on juuri nyt hyvin samankaltainen kuin maaliskuun alussa, jolloin korona tuli Suomeen hiihtolomamatkailijoiden tuomana.

”Virusta kantavien matkailijoiden kautta virus pääsee edelleen hiipimään oman linjamme taakse tekemään pahojaan. Siksi meidän on tehostettava koronakontrollia riskimaista saapuvien matkailijoiden osalta, olivat nämä sitten kotiin palaavia suomalaisia turisteja taikka tänne töihin tulevia vierastyöläisiä. Moniin maihin matkustus edellyttää negatiivista PCR-koronatestiä ennen matkaa. Useimmissa maissa myös koronakaranteenit ovat tiukempia kuin Suomessa. Minusta on maailman pandemiatilanne huomioiden outoa, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole pystynyt tältä osin päivittämään tartuntatautilakia ja ettei Suomeen ole saatu aikaan kunnon prosessia, jolla voitaisiin varmistaa, etteivät maahan saapuvat matkailijat levitä yleisvaarallista tartuntatautia väestöön. Tähän on hyviä malleja olemassa myös Euroopan unionin sisällä”, hän kommentoi.

Myös Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Broas vaatii nykyistä tiukempia karanteenimääräyksiä. Hän pelkää maaliskuisen tilanteen toistuvan.

”Olemme matkalla kevään tilanteeseen. Ihmiset matkustelevat ympäri Eurooppaa ja maailmaa eivätkä noudata karanteenisuosituksia Suomeen palatessaan. Meillä oli maalis-huhtikuun vaihteessa tartuntahuippu, ja nyt näyttää, että sama skenaario toteutuu uudelleen, ja ihmiset tuovat epidemian taas ulkomailta. Näin se toinen aalto lähtee liikkeelle, ja voi olla, että meillä on jo kuukauden päästä erittäin hankala tilanne”, Broas kommentoi Ilta-Sanomille viikonloppuna.

Broaksen mukaan lähes kaikki hänen tietoonsa tulleet viime aikojen koronatapaukset johtuvat siitä, etteivät ulkomailla koronaan altistuneet noudata karanteeniohjeita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivitti riskimaista Suomeen palaavien karanteeniohjeet lauantaina. Nyt suositellaan, ettei omaehtoisessa karanteenissa oleva mene työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysyisi kotona.

Lisäksi THL suosittelee nyt, että omaehtoisessa karanteenissa oleva lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen.Myös perusopetuksessa olevan lapsen kohdalla suositellaan kotiin jäämistä ja sopimista opetuksen järjestäjän kanssa erityisistä opetusjärjestelyistä. Lisäksi omaehtoisessa karanteenissa olevien tulee välttää julkisen liikenteen käyttämistä.

Lue lisää: