”Vaikuttaa siltä, että on jaettu vähän kaikkeen. Ylätaso vaikuttaa vähän silpulta ja riski silpulle yksittäisten kategorioiden sisällä on myös olemassa,” arvioi Taalerin Antti Törmänen suunnitelmaa EU-elvytysrahojen jakamisesta Markkinaraadissa.

Jaossa on pian noin 750 miljardia euroa yhteisellä velalla rahoitettavia varoja, ja Suomen jaettavaksi tulee 2,3 miljardia.

Suomessa hallitus on tehnyt rahanjaosta jo alustavan linjauksen. Sen mukaan puoli miljardia menee koulutukseen ja tutkimukseen ja noin miljardi vihreään siirtymään. Pienempiä osuuksia menee esimerkiksi kilpailukyvyn turvaamiseen, kestävän infrastruktuuriin ja digitalisaation vahvistamiseen ja työelämän kehittämiseen.

”Rahojen jakamista on ehdottoman tärkeää valvoa. Jos EU haluaa pärjätä maailmanmarkkinoilla ja olla kehityksen kärjessä, rahamäärä tulee sijoittaa siten, että se hyödyttää koko EU:ta”, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

”Vielä ei ole sanktiojärjestelmää, jolla asiassa voisi pelotella. Suomessa kontrolli on hyvä, muttei kaikissa jäsenmaissa.”

Törmäsen mukaan EU:n rahan jakamisen ehdot sinällään vaikuttavat järkeviltä, mutta nähtäväksi jää, kuinka hyvin ehdot pitävät.

”EU:lta tulleen rahan jakamisessa on historiallisesti ollut haasteita monessa maassa”, Törmänen sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, että rahanjaon alkaessa ja valvontaprosessien realisoituessa joudutaan aikanaan tekemään paljon kompromisseja.

”Jako itsessään on ihan järkevä, mutta pitää mennä kokonaisuuksien sisälle”, Kuismanen sanoo.

”Vihreä siirtymä on hyvä ajatus, mutta mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Kuinka paljon rahaa jaetaan julkisen tai yksityisten sektorin investointien puolelle? Auttavatko projektit energiatehokkuuden vai infran parantamisessa? Piru asuu tässäkin yksityiskohdissa.”

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE SEURAAVAKSI: