Perustuslakivaliokunnan perjantaina julkistamassa sote-lausunnossa on ”harvinaisen vahvat moitteet” Juha Sipilän (kesk) hallitukselle siitä, ettei prosessi ole kaikilta osin ollut hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Näin arvioivat oikeustieteen professori Pauli Rautiainen ja HUS:in entinen toimitusjohtaja, sdp:n eduskuntavaaliehdokas Aki Lindén.

Rautiainen nostaa lausunnosta tältä osin esiin kaksi asiaa: valmistelun yhteydessä hallitus on täydentävän esityksen antamisen sijaan tuonut eduskuntaan muutoksia ministerin kirjeellä ja lisäksi hyvän lainsäädäntötavan näkökulmasta olisi ollut perusteltua tuoda muutokset eduskuntaan täydentävällä esityksellä nyt valitun vastinemenettelyn sijaan.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

”Perustuslakivaliokunta painottaa, että kyse on suomalaisen hallintohistorian suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellisestä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sittemmin annettujen hallituksen vastineen, sitä täydentävien selvitysten ja kirjelmien sekä niiden niiden liitteiden laajuus olisi jo sellaisenaan puoltanut täydentävän esityksen antamista”, valiokunta linjaa lausunnossaan.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa lisäksi, että perustuslaki ei tunne ministerin kirjettä hallituksen esityksen muuttamismenettelynä, eikä perustuslakivaliokunta pidä menettelyä hyväksyttävänä.

”Näin mittavassa hankkeessa merkittävien sisällöllisten muutosten tekemisen olisi tullut sen sijaan perustua hallituksen täydentävän esityksen antamiseen, mikä mahdollistaa paitsi valtioneuvoston toimintaan kohdistuvan oikeuskanslerin valvonnan myös eduskunnan täysistunnon poliittisen keskustelun”, valiokunta sanoo.

Aki Lindén nostaa esiin myös valinnanvapauspilotteja koskevan lausunnon kohdan.

Perustuslakivaliokunta pitää erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilottien avulla. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että valinnanvapauspilottien toteuttamiseen oli talousarviossa varattu määräraha, ja sosiaali- ja terveysministeriö oli tehnyt päätökset valinnanvapauden pilottialueista.

”Perustuslakivaliokunta kiinnitti valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että sekä lausunnossa PeVL 26/2017 vp arvioitu valinnanvapauslakiehdotus (HE 47/2017 vp) että keväällä 2018 annettu uusi valinnanvapauslakiehdotus oli todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta säätämisjärjestykseen vaikuttavalla tavalla ongelmalliseksi. Valiokunnan mielestä oli epäselvää, millä oikeudellisilla perusteilla pilotointia koskevat päätökset oli tällaisessa sääntelytilanteessa tehty”, lausunnossa sanotaan.

Lindénin mukaan kyseessä ovat poikkeuksellisen vakavat moitteet hallitukselle.

”Lausunnon lopussa valiokunta antaa harvinaisen vahvat moitteet hallitukselle siitä, että koko prosessi ei ole ollut hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Kun itse olin valtion virkamies eli lääninlääkäri, jonka tehtäviin kuului läänin alueen terveydenhuollon valvonta, tarkoitti sanonta ”kiinnittää vakavaa huomiota” varsin painavaa moitetta, joka annettiin yleensä vakavista rikkeistä”, hän kommentoi blogissaan.

Hän huomauttaa lisäksi, että suuri asia perustuslakivaliokunnan lausunnossa on se, että sen mukaan maakunnan tulee aidosti ja oikeasti varmistaa kansalaisten palveluiden saanti. Tämä edellyttää Lindénin mukaan omia tiloja, laitteita ja henkilöstöä myös niissä palveluissa, jotka ”menevät markkinoille”.

”Tämä johtuu siitä, että kysymys on kansalaisten peruspalveluista, kouluun verrattavista. Ei niitä voi jättää suunnitellussa laajuudessa markkinoiden armoille. Kysymys ei ole enää vain siitä, että syntyykö jossain joskus ns. markkinapuutetilanne, vaan maakunnan tulee aidosti luoda ”kattava varajärjestelmä”, jotta kansalaisten palvelut turvataan. Nämä siis markkinoilla toimivien yritysten ja maakunnan omien markkinoilla olevien yksiköiden lisäksi. Tämä on iso asia, joka mullistaa koko lain. Ei sitä uudelleen parissa päivässä kirjoiteta. Todennäköisesti yritetään selvitä taas jollain sanamuotojen muutoksella”, hän kirjoittaa.

HUSin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kiinnittää huomiota samaan asiaan. Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä ollut mietintöluonnos jättäisi maakunnan erilliseen päätöksentekomenettelyn varaan puuttua niin sanottuun markkinapuutetilanteeseen.

”Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että palveluista maksettavia korvauksia koskevat laskelmat ja säännökset eivät ole perustuneet maakunnan liikelaitoksen toiminnan mitoittamiselle siten, että liikelaitoksen velvollisuus ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa on varmistettu. Perustuslakivaliokunnan kanta merkitsee sitä, että maakuntien liikelaitoksen rahoitus on mitoitettava uudestaan ja että maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten rahoitusperiaatteet tulevat eroamaan toisistaan. EU-oikeuden edellyttämän kilpailuneutraliteetin kannalta tällainen asetelma on hyvin haastava eikä rahoitusperiaatteiden uudelleen laskeminen parissa viikossa ole sekään helppoa”, hän arvioi Puheenvuoron blogissaan .

Lue lisää:

Päivi Nergin sote-näkemys hämmentää: ”Miksi hallitus ja virkamiesjohto jatkuvasti viittaavat kintaalla oikeudellisille neuvoille”

Annika Saarikko uskoo edelleen soteen: ”Työ on kova”

”Hallitus on pelännyt sitä” – Yle: Anna-Maja Henrikssonin mukaan tämä eduskunta ei enää äänestä sotesta

Professori väänsi sen rautalangasta: Valinnanvapaus on pantava EU:n syyniin – ”Ei tässä jää muuta vaihtoehtoa”

Sote-uudistus: Tätä perustuslakivaliokunnan EU-kanta tarkoittaa – Valinnanvapaus voi lykkääntyä