Autoliitto on huolissaan hallituksen kaavailusta korottaa sakkomaksuja. Autoliiton mukaan hallituksen peruste ei ole liikenneturvallisuuden parantaminen, vaan rahan hankkiminen valtion kassaan.

Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jonka mukaan päivä-, rike- ja yhteisösakkoja ollaan korottamassa huomattavasti.

Uusimman esityksen mukaan suurin liikennerikkomuksesta määrättävä rikesakko nousisi 345 euroon eli kolminkertaiseksi syyskuuta edeltävästä ajasta. Samalla päiväsakkoja ollaan alinta luokkaa lukuun ottamatta kaksinkertaistamassa.

Alin päiväsakko nousisi kuudesta eurosta yhdeksään euroon. Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista ja rikesakoista yli 96 % liikennerikkomuksista, Autoliitto toteaa.

Kriminaalipolitiikasta finanssipolitiikkaan

Sakkojen korotuksen taustalla ovat puhtaasti valtiontaloudelliset syyt, sillä esitysluonnoksenkin mukaan ”liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja.”

Autoliiton mielestä sakotusjärjestelmän irrottaminen kriminaalipoliittisesta järjestelmästä ja kytkeminen osaksi finanssipolitiikkaa ei kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin.

- Rangaistuksia, valvontaa ja sääntöjä ei pidä mitata, seurata tai luoda valtiontaloudellisista syistä, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Jos muutokset tulevat esitetyn kaltaisina voimaan, jatkossa keskimääräinen sakkoseuraamus on alimmassa tuloluokassa näpistyksestä 96 euroa, lievästä pahoinpitelystä 135 euroa ja pahoinpitelystä 315 euroa. Sama henkilö saa 5-15 km/h ylinopeudesta 210 euron ja yli 16-20 km/h ylinopeudesta 345 euron rikesakon.

- Liikenteestä jaettavat seuraamukset tulisi aina suhteuttaa teon yleisvaarallisuuteen ja kaikista muista rangaistavista teoista annettaviin seuraamuksiin. Esitetty sakkojärjestelmä ei vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua, Nieminen sanoo.

Rikesakon soveltamisalaa tulisi laajentaa

Suomi nousee aika-ajoin kansainväliseen julkisuuteen päiväsakoilla määrätyillä ennätyssakoilla ja nyt seuraamukset ovat kaksinkertaistumassa.

Jatkossa esimerkiksi 6000 euron nettokuukausituloilla 20 km/h:ssa ylitys 100 km/h rajoitusalueella merkitsee 345 euron rikesakkoa, mutta 1 km/h tunnissa kovempi ylitys nostaa sakon 1870 euroon, kun summat ovat tällä hetkellä 200 ja 950 euroa.

Vielä paremmilla tuloilla ero on luonnollisesti vielä hurjempi. On ilmiselvää, ettei teon yleisvaarallisuus tai moitittavuus lisäänny samassa suhteessa tuon yhden kilometrin tuntinopeuden myötä. ?

- Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä pitäisi rikesakon soveltamisalaa laajentaa nykyisestä 20 km/h:sta 30 km/h ylinopeuksiin. Koska Suomessa nopeusrajoitukset vaihtelevat käytännössä 20 km/h välein, muutoksella saataisiin poistettua osittain inhimillisestä erehdyksestä johtuvat virheet ankaran päiväsakkojärjestelmän piiristä. Näin on tehty liikenneturvallisuuden huippumaassa Ruotsissa, Nieminen painottaa.

Mitä seuraavaksi?

Kirjoitettujen sakkojen määrä on laskenut ja valtion tulot ovat jääneet arvioitua pienemmiksi syksyllä tapahtuneen sakkojen korotuksen jälkeen. Keskeinen kysymys onkin, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos sakkotulot eivät nytkään kasva riittävästi, Autoliitossa ihmetellään?

Autoliiton mukaan vaihtoehtoja on neljä

Yksi vaihtoehto on puuttumiskynnyksen alentaminen, mikä johtaisi ajonopeuksien laskemiseen varmuuden vuoksi, matka-aikojen pitenemiseen ja siten kilpailukyvyn ja tehokkuuden heikkenemiseen. Tälläkään hetkellä lievät ylinopeudet eivät ole keskeinen liikenneturvallisuusongelma ja keskinopeudet ovat alle nopeusrajoitusten. Toinen vaihtoehto on sakkojen korottaminen entisestään, mikä johtaisi entistä suurempaan vääristymään eri rikosten seuraamusten välillä. Kolmas vaihtoehto on keskittyä nopeusvalvontaan, mistä saadaan paras tuotto todellisten ongelmien, kuten ajokunnon ja vakavien liikenneturvallisuutta uhkaavien tekojen valvonnan sijaan. Neljäs vaihtoehto on alentaa nopeusrajoituksia ja lisätä sitä kautta liikennerikkomuksia. Alentamalla rajoituksia erityisesti siellä, missä liikenneympäristö ei rajoitusta tue, voidaan varmistaa valtion tulojen lisääntyminen.

Edellä mainitut keinot vähentäisivät kansalaisten arvostusta poliisia ja liikenneturvallisuustyötä kohtaan, vaarantaisivat kansalaisten oikeudet ja oikeusturvan sekä vähentäisivät sääntökunnioitusta, Autoliiton tiedotteessa todetaan.

Rikesakkoja korotettiin edellisen kerran 1.9.2015 alkaen.

Lue myös tämä: Ylinopeussakko vielä kesällä 115€ – Ministeriö: Ensi keväänä jo 345€?