Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyy blogissaan, onko järkevää käsitellä eduskunnassa kansalaisaloitteen vasta-aloitteita. Heinonen pelkää, että vasta-aloitteet mahdollistava nykykäytäntö voi johtaa siihen, että aloitteden ja vasta-aloitteiden taistelu jatkuu pitkään.

Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina Aito avioliitto -kansalaisaloite, jonka tarkoitus on kumota sukupuolineutraalia avioliittolakia ajanut ja eduskunnan hyväksymä Tahdon 2013 -kansalaisaloite. Tahdon-aloite sai aikanaan vajaat 167 000 kannatusilmoitusta. Sitä vastustava Aito avioliitto -aloite keräsi vajaat 107 000 ilmoitusta.

Heinonen kysyy, onko nykykäytäntö järkevä ja ehdottaa siihen muutosta.

- Onko se resurssien järkevää käyttöä, että vuoden välein eduskunnassa käsitellään aina kansalaisaloitetta ja kansalaisaloitteen vasta-aloitetta ja taas kansalaisaloitetta jne. Vai voisiko kansalaisaloitteen sähköisessä allekirjoitusjärjestelmässä olla myös EI-allekirjoittamisen mahdollisuus? Näin voisi selvitä, että tunteita herättävää asiaa kannattaa tarvittava 50 000 suomalaista, mutta toisaalta 150 000 on myös sitä allekirjoituksellaan vastustanut jne. Tämä voisi olla ratkaisu millä asiat tulisi käsiteltyä vielä nykyistäkin perusteellisemmin ja erilaiset mielipteet huomioon ottaen. Ja en siis kansalaisaloitejärjestelmää halua rajata, mutta tämä voisi parantaa nykyjärjestelmää entisestään, Heinonen pohtii blogissaan.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) nosti hiljattain Aito avioliitto -aloitteen esiin eduskunnassa. Toivola kyseli, miten aloite vaikuttaa tasa-arvoisen avioliittolain valmisteluprosessiin.

- Nämä ovat kaksi eri prosessia. Aito avioliittolaki –kansalaisaloite käsitellään aivan kuten muutkin kansalaisaloitteet, vastasi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) tuolloin.