Suomen työvoimapoliittinen järjestelmä toimii huonosti, kun sitä vertaa muihin Pohjoismaihin, arvioi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

Kun Suomessa keskustellaan järjestelmän kehittämisestä, katseet kääntyvät usein muiden Pohjoismaiden suuntaan. On puhuttu Ruotsin korkeammasta työllisyysasteesta ja Tanskan mallista.

Entinen vasemmistopoliitikko Sund kuitenkin ihmettelee, miksi nämä puheet eivät ole johtaneet konkreettisiin toimiin ja järjestelmän korjauksiin. Hänen logiikkansa mukaan toimivasta järjestelmästä kannattaisi ottaa mallia silloin, jos tavoitellaan samanlaisia kokonaisvaikutuksia, joita kyseisessä maassa saavutetaan.

”Emme kuitenkaan ole valmiita ottamaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet siihen hyvään tulokseen. Tämä on minulle mysteeri ollut tässä työvoimapolitiikassa”, Sund sanoo.

LUE MYÖS: Poliitikon havainto: Helpompaa lopettaa tehdas ja irtisanoa koko porukka – ”Suomi aina häviää”

Sund huomauttaa, että Pohjoismaat, jotka ovat saavuttaneet yli 75 prosentin työllisyysasteen, kulkevat ”palvelukylki edellä”, mitä hän itse kannattaa.

Kun työttömyysturvan aktiivimallista nousi kohu, poliitikot hakivat perusteluja Tanskan mallista, jossa työttömältä edellytetään riittävän aktiivista työnhakua työttömyysturvan leikkaamisen uhalla. Näin toimii myös suomalainen aktiivimalli.

Mallien välillä on kuitenkin merkittävä ero työvoimapoliittisten palvelujen saatavuudessa. Niitä Tanska tarjoaa paljon enemmän kuin Suomi. Tanskan työvoimapoliittiset palvelut ovat Sundin mukaan Suomeen verrattuna kolminkertaiset työvoiman suuruuteen suhteutettuna.

LUE MYÖS: ”Joustoturvalla” uusia työpaikkoja Suomeen? - Ex-työministeriltä vinkki Jari Lindströmille

Ruotsissa taas käytetään Sundin mukaan palkkatukea yhteensä kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa ja neljä kertaa enemmän suhteutettuna työvoiman määrään. Sund arvioi, että Suomessa on noin 25 000 palkkatukityöllistettyä, kun Ruotsissa vastaava luku on 200 000.

Nämä toimenpiteet toki maksavat. Suomessa törmätäänkin usein budjettikysymyksiin ja on helposti ajauduttu halpoihin ratkaisuihin, joissa korostuu keppi, vaikka palveluihin pohjaavat toimet olisivat huomattavasti tehokkaampia. Toisaalta myös Sund katsoo, että taloudellisten kannustimien, eli kepin, on oltava osa työvoimapolitiikkaa.

”Poikkeamme outoon suuntaan”

Suomen mallissa on Sundin mukaan perustavanlaatuisia eroja verrattuna muihin Pohjoismaihin, eikä Suomi käytä työvoimapalveluihin tarpeeksi rahaa.

”Kyllähän Suomi työvoimapolitiikan resursoinnin osalta ja monien määräysten osalta poikkeaa täysin kaikista muista Pohjoismaista ihan outoon suuntaan. Se on ihan kummajainen Pohjoismaiden joukossa.”

Meillä on erilainen työttömyysturvajärjestelmä ja muun muassa karensseissa on merkittäviä eroja.

Suomalainen työtön joutuu Sundin mukaan varautumaan pitkään byrokratialoukkuun ja nollatuloille, jos hänen statuksensa muuttuu esimerkiksi kokopäivätyöttömästä osa-aikaiseksi työttömäksi.

”Pohjoismaissahan on nämäkin pystytty pääosin ratkaisemaan. Olemme aivan omassa luokassamme.”

LUE MYÖS: Toimitusjohtaja purkautui Jungnerille ”käytännön elämästä”: Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

Selitystä Sund hakee niinkin syvältä kuin suomalaisesta ihmiskäsityksestä, joka eroaa muista Pohjoismaista.

Hänen mielestään Suomi on enemmän komentokulttuurin ja määräysten maa kuin palvelun ja kädestä pitämisen maa. Muissa Pohjoismaissa ajatellaan Sundin mukaan, että ihmiset pyrkivät töihin, jos vain pystyvät, ja heitä pitää auttaa siinä. Suomessa ajatus kulkee hänen mielestään aivan toisin.

”Suomessa jotenkin ajatellaan, että kaikki ovat lähtökohtaisesti laiskoja ja pyrkivät hyödyntämään järjestelmää loppuun asti.”

Pohjoismaiden ja Suomen työvoimapolitiikan erot selittyvät siis Sundin mukaan viime kädessä erilaisella ihmiskäsityksellä.

”Näin rumasti minä kuvaisin, hieman kärjistäen.”

Suuri sosiaaliturvan uudistus tulee seuraavan hallituksen pöydälle. Se toteutettaneen osissa sote-katastrofin jälkeen. Puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen sotu-järjestelmä kaipaa yksinkertaistamista.

LUE MYÖS: Työttömille luvassa kylmää kyytiä? – Aktiivimallia ehdottanut ay-ekonomisti ennustaa suurta mullistusta