Hoiva-alan sääntelyssä ja valvonnassa olisi paljon opittavaa rakennusalalta, uskoo eduskuntavaaleissa ehdolla oleva Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas (vas).

Hän viittaa Puheenvuoron blogissaan Iltalehden uutiseen, jonka mukaan hoivayritys Attendo olisi irtisanonut suomalaisia työntekijöitään ja hankkinut kustannuksia säästääkseen tilalle filippiiniläisiä työntekijöitä toisen yrityksen nimissä.

Irtisanomiset tapahtuivat laillisesti yt-neuvotteluiden kautta ja toiminta ulkoistettiin. Attendon mukaan filippiiniläisiä ei palkataan kustannussyistä, vaan kyse on varautumisesta työvoimapulaan.

”Rakennusalalla toimiville tämä ei ole uutinen. Erityisesti EU:n itälaajenemisen 2004 jälkeen lukemattomat Suomessa asuvat rakennusalan työntekijät ovat saaneet nokialaisen kuvan perusuksiinsa, kun hommat on siirretty ulkomaisille topparoikille”, Suokas vertaa blogissaan.

”Kun turbulenssi aikanaan alkoi, meno oli täysin hulvatonta. Kerran kuuntelin auton radiosta erään Suomen suurimman kaupungin edustajan rehvastelua. Miljoonien remonttiurakka oli saatu puoleen hintaan, kun urakoitsijaksi valittiin yritys lahden takaa. Ihan näin jouhevasti ei remontti loppuun asti mennyt.”

Hänen mukaansa samankaltaisesta asiasta on kyse hoiva-alan resursseista nousseessa kohussa. Super-liiton edustaja kertoo Iltalehdelle, että liitolla on vireillä Attendon filippiiniläisiin liittyviä riitatapauksia, joissa on kyse epäillystä alipalkkauksesta. Attendon mukaan kaikille työntekijöille, myös filippiiniläisille, maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

”Rakennusalalta olisi paljon opittavaa. Rakennusliitto vahtii, että myös ulkomailta tulevat työntekijät saavat vähintään lain ja työehtosopimusten mukaiset ehdot. Vaikeaa se toki on. Toisinaan joudumme vaatimaan pääurakoitsijalta lisää rahaa aliurakoitsijan keikkaan, koska alkuperäisellä hinnalla ei voi mitenkään maksaa työntekijöille työehtosopimusten mukaisia palkkoja”, Suokas kirjoittaa.

Myös hoiva-alan kohun aikana on noussut esiin, että kuntien hoivayrityksille asiakasta kohti maksamat korvaukset voivat olla liian matalia. Terveysyritys Mehiläinen on kertonut, että kunnat maksavat ympärivuorokautisesta hoivasta yrityksille keskimäärin 120 euron päiväkorvauksen per asiakas, kun kuntien oma kustannus on 150 euroa vuorokaudessa.

”Hoiva-ala on syöksynyt samaan kuolemanlaaksoon kuin rakennusala aikanaan. Asioita ei enää saada kuntoon näpertelyllä, on pureuduttava ongelman ytimeen. Kuntien ja kaupunkien on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa eikä ulkoistettava ja ketjutettava vastuitaan tietoisena, että maksetulla hinnalla ei hommaa voi kunnolla hoitaa”, Suokas kirjoittaa.

Hän on esittänyt vanhustenhoitolaitoksiin samanlaista kulunvalvontajärjestelmää kuin rakennusalalla.

”Laitteiden kustannukset ovat satasissa. Kunnat saisivat investointinsa takaisin jo viikossa, kun yksityiset yritykset eivät voisi enää laskuttaa haamuhoitajista tai ammattilaisen hintaa ammattitaidottomista. Veronmaksajien pitää vaatia, että tämä järjestelmä toteutetaan. Esteenä voi vain olla puuttuva halu panna asiat kuntoon ja satsata vanhusten hoitoon lisää rahaa. Tästä se loppujen lopuksi kuitenkin aina on kyse”, Suokas kirjoittaa.

Suokas on Rakennusliiton johtajana taistellut palkkojen polkemista ja halpatyövoiman Suomeen tuomista vastaan. LUE LISÄÄ: Raksoilla pelätään jo orjavyöryä: ”Tekevät töitä eurolla päivässä”