SAK haluaa sosiaaliturvaa uudistettaessa vahvistaa palvelujen ja toimeentuloturvan yhteyttä sekä parantaa ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan eri elämäntilanteissa.

”Palveluiden ja toimeentuloturvan saumaton yhteispeli on paras tapa torjua syrjäytymistä. Esimerkiksi toimeentulotuen siirto Kelalle on osoittautunut ongelmalliseksi juuri siksi, että yhteys palveluihin on heikentynyt”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

Sosiaaliturvan uudistaminen on todennäköisesti seuraavan hallituksen ohjelmassa. Jarkko Eloranta toivoo, että uudistustyölle varataan riittävästi aikaa ja resursseja.

”Uudistus on järkevää tehdä vaiheittain ja sille kannattaa varata aikaa vähintään kaksi vaalikautta. Uudistus vaatii resursseja eikä se saa olla uudistukseksi naamioitu valtiontalouden säästöohjelma.”

Sosiaaliturvan kannustinloukuista puhutaan paljon, mutta niitä suurempi ongelma ovat Elorannan mukaan byrokratialoukut. Hän sanoo, että esimerkiksi työttömyysturvasta on tullut vuosien myötä sekava kokonaisuus, jossa työttömän on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Eloranta sanoo, että nykymallissa lyhytaikaisen työn, keikkojen tai muiden työpätkien vastaanottaminen voi sekoittaa työttömän työnhakijan toimeentulon pitkäksi aikaa.

”Byrokratialoukut ovat tosiasia ja niitä pitää purkaa, jos sosiaaliturvan uudistaminen ensi vaalikaudella käynnistetään.”

SAK haluaa säilyttää sosiaaliturvan ansiosidonnaisuuden ja syyperusteisuuden.

”Ansiosidonnainen turva vähentää tehokkaasti köyhyyttä ja varmistaa toimeentuloa muun muassa eläkkeellä. Sen sijaan perustulotyyppinen malli jättää sosiaaliturvan matalaksi eikä kannusta järjestämään palveluja ja osallistumaan niihin.”

Perustuloskokeilun alustavat tulokset julkistettiin eilen perjantaina. Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet, Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö kertovat. Tulokset ovat alustavia, eikä niistä vielä voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Perustulokokeilu järjestettiin Suomessa 2017–2018.

Lue myös:

Professori: Perustulon pitäisi olla ”perustulonsiirto” – Onko asumistuki kohta asumistulo?

Iso askel Suomessa 1.1.2019 – Perustulokokeilun johtaja: Negatiivista tuloveroa voitaisiin nyt kokeilla

Suomen ”poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu” – Luvut perustulokokeilusta julki