Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas linjaa, että työnantajien tavoitteet ovat pitkälti poliittisia eikä käynnissä olevalla liittokierroksella riidellä niinkään rahasta.

–Selvää on, että Suomessa emme kamppaile nyt rahasta, vaan työnantajien tavoitteet ovat pitkälti poliittisia. Haukat ovat nokkineet kyyhkyset. Tavoitteena ei ole yhteistyö, vaan työtä tekevien alistaminen. Lopuillaan oleva työmarkkinakierros osoittaa tämän selvästi, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Rakennusalan työnantajajärjestö Rakennusteollisuus julisti viikolla rakennusteollisuuteen kattavan työsulun 10. toukokuuta alkaen. Sulku koskee liittoyhteisön kaikkien toimialojen jäsenyrityksiä. Sulku on puolustustoimenpide Rakennusliiton käynnistämille ja ilmoittamille lakoille.

Rakennustuoteteollisuudessa on meneillään Rakennusliiton 19. huhtikuuta aloittama ensimmäinen lakko, joka kohdistuu seitsemään betoniyritykseen. Viime maanantaina Rakennusliitto ilmoitti lisäksi uusista lakoista, jotka tulevat kestämään kesäkuulle saakka.

–Työsulku on järeä toimenpide, jonka ainoa tavoite on jouduttaa lakkoilun lopettamista ja sopimukseen pääsemistä. Rakennusliiton valitsema repaleisten lakkojen tie olisi pahimmillaan voinut pitkittää kriisiä syksyyn saakka ja aiheuttaa mittavia vahinkoja niin yrityksille kuin monille sivullisillekin, Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo kommentoi tiedotteessa.

Kailasalon mukaan sulussa sen enempää kuin lakossakaan ei voita rahallisesti kukaan. Sen sijaan taloudelliset menetykset ovat huomattavia. Sulun vaikutukset lähentelevät arviolta 50 miljoonaa euroa päivässä.

–Haluamme minimoida työtaistelutoimien kokonaiskeston ja -vaikutukset. Toivomme pääsevämme Rakennusliiton kanssa rakentaviin keskusteluihin ja sopimaan yhteisestä ratkaisusta. Tällaista kriisiä ei rakennusalalle ole toivonut kukaan. Vielä voidaan välttää vakavammat vahingot, hän sanoo.

Rakennusteollisuuden mukaan lakkojen ja työsulun juurisyynä on erimielisyys palkankorotuksista.

–Olemme sitoutuneet palkankorotuksissa niin sanottuun yleiseen linjaan ja Suomen kilpailukyvyn puolustamiseen. Rakentaminen vaikuttaa vientiteollisuuden kustannuksiin ja osa rakennusteollisuuden yrityksistä kilpailee kansainvälisten yritysten kanssa. Rakentamisen kustannustason nousu näkyy myös suoraan esimerkiksi suomalaisten verorahoilla rahoitettujen infrahankkeiden kustannuksissa, Kailasalo toteaa.

Kyösti Suokas puolestaan luonnehtii, että ”joillakin yritysedustajilla” on halu nujertaa Rakennusliitto.

–Tämä ei tietenkään onnistu. Liitto on pystynyt valvomaan rakennuksilta leipäänsä hankkivien etuja liki sata vuotta eikä kaadu tähänkään rähinään. Kahden vuoden päästä neuvottelemme jälleen uusista parannuksista työntekijöiden työehtoihin, hän vastaa.

Sopiminen liittokierroksella ei Suokkaan mukaan ole ollut missään vaiheessa Rakennusliitosta kiinni.

–Ero työnantajien palkankorotustarjouksen ja liiton pyynnön välillä on ollut niin pieni, että normaalioloissa se olisi toki ollut sovittavissa ilman dramatiikkaa, hän huomauttaa.

Suokas muistuttaa, että pöydässä ovat edelleen työnantajapuolen vaatimukset heikennyksistä.

–Selvää on, että nämä vaatimukset poistuvat, ennen kuin sopimukseen päästään. Rakennusliitto ei hyväksy yhtään heikennystä jäsentensä työehtoihin muutoin kuin hävityn työtaistelun jälkeen. Ja tässä leikissä voi monelle työnantajayritykselle käydä vanhan sanonnan mukaan. Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa.

Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari luonnehtii rakentajien palkkavaatimuksia kuitenkin liian koviksi.

–Rakennusteollisuus on tarjonnut saman tasoista palkkaratkaisua kuin kaikki muut palkansaajat ovat tähän mennessä hyväksyneet. Rakennusliitto haluaa sopia muita aloja suuremmista palkankorotuksista. Emme ole voineet myöntyä Rakennusliiton palkkavaatimuksiin, jotka ovat lähes kaksinkertaiset teollisuuden muihin aloihin ja julkiseen sektoriin nähden. Rakennusalan palkkakehitys on ollut 2000-luvun muutenkin vahvaa, Kari kommentoi.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm kuvailee kuluvaa liittokierrosta kaiken kaikkiaan kummalliseksi.

–Liittokierros 2017–2018 on ollut kummallinen sikäli, että suurella melulla Teknologiateollisuuden johdolla laaja-alaisista tulopoliittisista ratkaisuista ja keskitetyistä työehtosopimusratkaisuista irtautunut EK ja sen jäsenliitot ovat lähteneet ajamaan itse määrittelemäänsä palkankorotusraamia kaikille aloille. Tähän linjaan on sitoutunut myös valtakunnansovittelija Minna Helle, joka vahtii oletettua yleistä linjaa samaan tapaan kuin tulopolitiikan alkuvaiheessa 1970-luvulla valtakunnansovittelijat puolustivat tupoissa sovittuja palkankorotusprosentteja, hän toteaa blogissaan.

Bergholmin mukaan työnantajaliitot ja valtakunnansovittelija ovat yhdessä yrittäneet rakentaa ”pseudo-tupon”, jossa alakohtaisia palkanmaksuvaroja tai jälkeenjääneisyyksiä ei ole otettu huomioon.

Lue myös:

Ay-pomolta suorat sanat Juha Sipilän hallitukselle: ”Viime vuosien kaikkien sähläysten äiti”

Työnantaja äimistelee lakkojulistusta: ”Miksi rakennusmiehille pitäisi maksaa lähes tuplakorotukset?”

Ay-pomon ulostulo liittokierroksesta: ”Minkään muun alan neuvotteluissa ei ole ollut tällaisia vaikeuksia”