Pankkiiri, hallitusvaikuttaja Björn Wahlroosin mukaan työehtosopimusten yleissitovuus merkitsee sitä, että Suomessa ei ole vapaita työmarkkinoita. Wahlroosin kirjasta esiin nostetut esimerkit, joiden on tarkoitus kuvata yleissitovuuden turmiollisuutta, eivät kuitenkaan vakuuta keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa.

Iltalehti kertoo jutussaan, että Wahlroos alleviivaa tuoreessa kirjassaan yleissitovuuden tuhoisia vaikutuksia kahdella esimerkillä. Ensimmäinen koskee UPM-Kymmenen suunnitelmaa vanerituotannon laajentamisesta 24/7-tuotannolla. Kirjan mukaan paikallisesti työväki innostui tuotannon kasvusta ja oli valmis neuvottelemaan helpotuksista sunnuntailisiin.

”Mutta koska sunnuntailisät, kuten muutkin lisät ja työvuorot, on määritelty alan (yleissitovassa) työehtosopimuksessa, asiaa ei voitu ratkaista Savonlinnassa, vaan se siirtyi Helsinkiin, Hakaniemen torille. Siellä Savonlinnassa tehtyä sopimusluonnosta pidettiin huolestuttavana ennakkotapauksena, eikä sitä sallittu”, Wahlroos kirjoittaa Iltalehden mukaan.

Toisessa esimerkissä Lappeenrannan yliopistossa saavutettiin paikallisissa neuvotteluissa tulos, joka olisi tuottanut säästöjä ilman irtisanomisia. ”Työntekijöiden työehtosopimus oli kuitenkin yleissitova, joten päätösvalta siirtyi Lappeenrannasta Helsinkiin”, Wahlroos kirjoittaa Iltalehden mukaan.

Iltalehden otsikossa Wahlroos puhuu erillisestä tapauksesta, joka on ”lähes parodinen” esimerkki ay-liikkeen vallasta. Jarkko Elorannan mukaan parodiaa löytyy myös Wahlroosin omasta viestistä.

”Parodiaa ovat myös Wahlroosin ’esimerkit’ yleissitovuudesta, kumpikaan kun ei millään tavalla liity työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta totuushan tunnetusti pilaa hyvän tarinan”, Eloranta kirjoittaa Twitter-tilillään.

Hän tarkentaa Uudelle Suomelle tämän johtuvan siitä, että mainitut toimijat ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon ja noudattavat siten työehtosopimuksia normaalisitovuuden pohjalta.

Yleissitovien työehtosopimusten tarkoituksena on turvata vähimmäistyöehdot järjestäytymättömien yritysten työntekijöille. Työsuhteessa on yleissitovuuden myötä noudatettava alan yleissitovan sopimuksen vähimmäismääräyksiä, vaikka työnantaja ei kuuluisi työnantajaliittoon.

Normaalisitova työehtosopimus puolestaan syntyy työnantaja- ja työntekijäpuolen sopimuksella, mistä siis Wahlroosin esimerkeissä on Elorannan mukaan kyse.

Uusi Suomi kertoi aiemmin tänään, kuinka Wahlroos kritisoi kirjassa perusteellisesti Suomen työehtosopimusten yleissitovuutta. Hän epäilee käytäntöä jopa perustuslain vastaiseksi.

”Yleissitovuus riistää työntekijöiltä oikeuden puolustaa työpaikkojaan ja kehittää työehtojaan paikallisesti sopien. Ennen kaikkea se estää työttömiä hakemasta töitä työehtosopimusta joustavammin ehdoin ja lisää siksi työttömyyttä”, Wahlroos kirjoittaa.

LUE LISÄÄ: