SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kritisoivat Etlan tänään julkaisemaa kiky-tutkimusta.

Tutkimuksen mukaan kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput vuonna 2016 voimaan astuneen kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

LUE LISÄÄ: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Kaukoranta kritisoi tutkimusta siitä, että sen taustalla on valtiovarainministeriön (VM) pika-arvio.

”Tutkimus taitaa liioitella työajan pidentymisen vaikutusta koska se nojautuu 1.3.2016 tehtyyn VM:n pika-arvioon, jossa työajan pidentymisen arvioitiin alentavan yksikkötyökustannuksia 1,5 %. Oikeasti vaikutus lienee pienempi, koska tehokas työaika ei pidentynyt kaikkialla”, Kaukoranta tviittaa.

”Ymmärtääkseni VM:n pika-arvio ei huomioinut edes sitä, että kilpailukykysopimusta ei sovellettu kaikkiin työehtosopimuksiin, eivätkä työehtosopimukset kata koko taloutta. Kikyn piirissä olevien sopimusten sisälläkin on työpaikkoja, joissa kiky-tunteja on käytetty virkistykseen tms.”

Kaukoranta toteaa, että reunahuomioista huolimatta tutkimus on kiinnostava ja kiinnittää huomiota erityisesti arvioon kilpailukyvystä, sillä syksyn palkkakierros alkaa pian.

”Suomen hintakilpailukyky on tätä nykyä ’kohtalaisella’ tasolla lähihistoriaansa verrattuna, vaikka ei vielä olekaan saavuttanut 2000-luvun alun tasoa”, Kaukoranta siteeraa.

Kaukoranta myös muistuttaa, että työaika on vain yksi tekijä, vaikka se kiistattomasti vaikuttaakin työvoimakustannuksiin ja sitä kautta kilpailukykyyn.

”Myös palkat, työnantajamaksut ja tuottavuus vaikuttavat kilpailukykyyn. Työaika ei siis yksin määritä kilpailukykyä tai työllisyyttä.”

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Teollisuusliiton Aalto on samoilla linjoilla kuin Kaukoranta.

”Kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia”, Aalto sanoo tiedotteessa.

Liiton teknologiasektorilla työajan keskimääräinen pidennys on ollut 17,7 tuntia. Pidennys sovittiin määräaikaiseksi ja on jo irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa. Kolmella Teollisuusliiton sopimusalalla pidennystä ei ole otettu lainkaan käyttöön.

Teollisuusliitto tavoittelee palkattomien lisätyötuntien poistamista myös 25 sopimuksessaan, joissa pidennys on mukana sopimustekstissä. Kiky-tunneista odotetaan palkkakierroksen kovinta vääntöä.

”Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta. Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen teollisuuden kohtaloa ja tulevaisuutta. Työnantajapuolellakin kannattaisi nyt keskittyä enemmän miettimään todellisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin.”

Aalto muistuttaa, että kikyssä sovittu palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotus on voimassa vielä vuosia. Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä vuosina 2017–2019 yhteensä noin 3,5 miljardia euroa eli vuositasolla kyse on yli miljardin euron siirrosta, joka jatkuu edelleen.

”Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä. Tehdasteollisuuden arvonlisä nousi vuosina 2017 ja 2018 noin 12 prosenttia. Kilpailijamaissamme on myös tehty kohtuullisen kalliita palkkaratkaisuja.”

Etlan maanantaina julkaiseman raportin mukaan Euroopan pisin viikkotyöaika on Kreikassa.

”Sieltäkö suomalaiset työnantajat ovat nyt hakemassa mallia”, Aalto ihmettelee.