Niin sanotun kärkiehdokasmenettelyn sivuuttamisessa ei ole kyse demokratian pettämisestä EU:ssa, katsoo kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz. Jos Euroopan unionista ei haluta tehdä liittovaltiota, EU-johtajien nimitysvalta tuleekin säilyttää jäsenmailla europarlamentin sijaan, hän toteaa.

Keskustelussa on kyse EU:n perusluonteesta ja instituutioiden välisestä valtataistelusta, Zyskowicz toteaa Uudelle Suomelle. Hän ryöpytti kärkiehdokasmenettelyä alun perin Verkkouutisten netti-tv:ssään, jossa hän kutsui järjestelyä naurettavaksi pelleilyksi.

”Koko kärkiehdokasmenettely on Euroopan parlamentin uusin keksintö pyrkiä vahvistamaan omaa asemaansa komission puheenjohtajan valintamenettelyssä”, Zyskowicz sanoo US:lle.

”Se ei perustu mihinkään sopimuksiin, vaan se on parlamentin luoma menettely, jolla pyritään rajaamaan jäsenmaiden mahdollisuutta valita komission puheenjohtajaksi kenet haluavat.”

Zyskowicz lopettaisi koko järjestelyn, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2014 eurovaaleissa. Europarlamentin ideana on ollut, että parlamentin poliittiset ryhmät valitsevat ennen eurovaaleja omat ”kärkiehdokkaansa”, joista suurimman puolueen ehdokas nousee vaalien jälkeen Euroopan komission johtoon.

Toisin kuin vuonna 2014, menettelyä ei nyt noudatettu. Jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous valitsi ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi kärkiehdokkaiden ulkopuolelta. Osa EU-asiantuntijoista uskoo, että menettely on nyt pysyvästi kuopattu.

LUE MYÖS: Sosialisteilta varoitus Ursula von der Leyenille – Valinnalla komission johtoon on hintansa

Zyskowiczin mielestä EU-parlamentin valtaa ei tulekaan lisätä.

”Päinvastoin. Mielestäni jo nyt näissä perussopimusten muutoksissa on annettu liikaa valtaa EU-parlamentille. Nythän komission puheenjohtajamenettelyssä parlamentin pitää vielä vahvistaa se komission valitsema puheenjohtaja ja parlamentti on myös saanut mahdollisuuden antaa epäluottamuslauseen komissiolle – tällaisia en olisi itse antanut ollenkaan”, Zyskowicz sanoo.

Hän muistuttaa, että kärkiehdokasmenettely ei ole virallinen sopimuksiin kirjattu EU-mekanismi. EU-asiantuntija Juhana Aunesluoma sanoo Ylellä, että menettely on tulkinta Lissabonin sopimuksesta, joka edellyttää eurovaalien tuloksen huomioon ottamista komission valinnassa.

Parlamentti on saanut EU-sopimusten muutoksissa pala palalta lisää roolia komission johdon valinnassa. Vuoteen 1992 asti sillä ei ollut prosessiin minkäänlaista osuutta. Vuoden 1997 Amsterdamin sopimus valtuutti parlamentin hyväksymään jäsenmaiden valitseman ehdokkaan ja vuoden 2007 Lissabonin sopimus loi linkin eurovaalien ja komission johtajan valinnan välille.

“Kun Euroopan unioni ei ole valtio, ei edes liittovaltio − ja sen ei mielestäni tule koskaan sitä ollakaan − niin on aivan oikein, että itsenäiset jäsenvaltiot huippukokouksessa päämiestensä toimesta valitsevat EU:n keskeisten toimielinten, kuten komission, puheenjohtajan”, Zyskowicz sanoo nettitelevisiossaan.

Europarlamentissa jäsenmaiden eli Eurooppa-neuvoston ratkaisu on kuohuttanut. Zyskowiczin puoluetoveri, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on vastustanut väitettä, että kärkiehdokasmenettelyn aika olisi nyt ohi. Zyskowicz pitää luonnollisena, että mepit – puolueesta riippumatta – ovat instituutionsa puolella kiistassa.

Tutkija Timo Miettinen sanoo Yleisradion haastattelussa pitävänsä nykytilanteessa loogisena ratkaisuna, että jäsenmaat käyttävät unionissa enenevässä määrin valtaa.

”EU on enemmän valtioliitto kuin liittovaltio”, hän tulkitsee.