Helsingin kaupunginvaltuutetun Terhi Koulumiehen (kok.) näkemykset muun muassa biojätteiden lajittelun turhuudesta herättävät voimakkaita tunteita niin puolesta kuin vastaan. Kestävän kehityksen tutkijaa Outi Ugasia Koulumiehen raflaavat argumentit ärsyttävät.

–Ihmisiä alkaa vituttaa kun he kuulevat tällaista. Tulee ajatuksia, että turha tehdä yhtään mitään, Ugas sanoo.

Koulumies kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan biojätteiden kierrätyksen olevan turhaa, koska kaikki jätteet vodaan polttaa ja tuottaa sähköksi.

–Eikö teistäkin tunnu paljon järkevämmältä polttaa kaikki irtoava jäte, saada siitä sähköä ja lakkauttaa ylimääräiset kaatopaikat? Koulumies kirjoittaa.

Myöskään veden säästämistä Koulumies ei suosittele kuluttajille, koska vesi pilaantuu, jos se seisoo liian pitkään putkissa.

Vihreiden kuntavaaliehdokkaana viime vuonna ollut Ugas on toista mieltä. Hänen mielestään Koulumiehen teksti vie ihmisten käytöstä ja asennetta väärään suuntaan.

Ihmisten pitäisi hänen mielestään katsoa asian laajempia vaikutuksia.

–Esimerkiksi kuljetukseen menee paljon resursseja, joten yksittäisen ihmisen ei kannata tuottaa jätettä yhtään enempää kuin on pakko, Ugas sanoo.

Koulumiehen mukaan jätteenpolttolaitoksilla on pulaa poltettavasta jätteestä.

–Jos jätettä aletaan ajatella polttoaineena, jota ihmisten kannattaa tuottaa, mennään ihan hakoteille. Tämä on täysin virheellinen ajatusmalli, Ugas sanoo.

Paljon edullisempaa olisi hänen mukaansa polttaa esimerkiksi haketta energian tuottamiseksi kuin jätettä.

–Yksittäisen tuotteen kuljettaminen kaupasta kotiin ja kotoa jätteenpolttoon ei ole missään tapauksessa ekologista. Siinä kuluu polttoainetta ja työtunteja, Ugas korostaa.

Kaikkein ekologisinta Ugasin mukaan olisi biojätteiden käsittely omassa kompostissa. Silloin ei tule kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä.

–Perusjuttu on se, että jätteen määrää pitäisi pyrkiä vähentämään, Ugas toteaa.

Ugasin mielestä on tärkeää tiedostaa, että tuotteista syntyy aina valmistus- ja kuljetuskustannuksia, joten kuluttamista pitäisi pyrkiä hillitsemään.

Ugas on huolissaan siitä, miten Koulumiehen kommentit vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

–Tästä saa sen käsityksen, että jätteen tuottaminen ja sen poltto on hyvä asia, vaikka poisheitetyn ruuan hiilijalanjälki on todella suuri, Ugas sanoo.

Veden säästämisessä ei Koulumiehen mielestä ole mitään järkeä.

–Jos virtaus kaupungin vesijohtoverkossa ei ole tarpeeksi tehokas, vanhaa vettä joudutaan vesilaitoksen toimesta juoksuttamaan putkistosta pois ja lasketaan se luontoon, Koulumies kirjoittaa.

Ugasin mielestä järjestelmä, jossa vettä juoksutetaan, on hyvä.

Hän korostaa, että jos ihmiset alkavat kuluttaa vettä maksimin mukaan, vedenjakelujärjestelmä mitoitettaisiin sen mukaan. Tämä johtaisi siihen, että vettä pitää juoksuttaa vielä enemmän aikoina, jolloin vettä käytetäänkin vain tarpeen mukaan.

–Miksi pitäisi ottaa enemmän kuin tarvitaan? Ugas ihmettelee.

Koulumiehen tekstissä veden kulutuksesta on Ugasin mielestä raflaavia heittoja.

–Ihmiset ovat aina maksaneet siitä, että vesi tulee kotiin tällä systeemillä. Ei se ole mikään salaliitto, Ugas sanoo.

Suomen vesijärjestelmä on hänen mukaansa toiminut samalla tavalla kymmeniä vuosia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.

–Tekstistä saa sen kuvan, että ihmisiltä olisi jotenkin pimitetty tietoa, Ugas ihmettelee.