Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen suhtautuu Uuden Suomen haastattelussa varauksella tuoreeseen selvitykseen, jonka mukaan biojätteiden erittely on ilmaston kannalta turhaa, jos vaihtoehtona on polttaa ne yhdessä sekajätteen kanssa.

Rosk’n Rollin tilaaman selvityksen mukaan biojätteen poltto sekajätteen mukana tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin biojätteen erittely ja mädättäminen.

Jos kaikki biojäte poltettaisi sekajätteen seassa, seuraus olisi Nissisen mukaan vakava.

- Jos poltamme biojätteet, poltamme samalla niissä olevat ravinteet, kuten fosforin ja typen. Silloin unohdetaan kokonaan tämä ravinnekysymys.

- Jos fosforivarannot ehtyvät, ruoka loppuu, ei sillä sen kummempaa seurausta ole, Nissinen toteaa.

Maailman ruokatuotantoa uhkaa romahtaminen, jos fosfori loppuu. Fosfori on typen ja kaliumin ohella maataloudelle ratkaisevan tärkeä ainesosa. Fosforivarannot ehtyvät jo ja asiantuntijoiden arvion mukaan loppuvat kokonaan 50 vuodessa.

Biojätteiden polttamisen seurauksena menetettäisiin myös biokaasuenergia, Nissinen huomauttaa.

- Mädättämällä tehty biokaasu vähentää jätehuollon ja liikenteen päästöjä.

Nissinen kritisoi myös sitä, että Rosk’n Rollin tilaamassa selvityksessä ei ole otettu huomioon kokonaisuutta, vaan keskitytty vertailemaan suuria laitoksia. Nissisen mukaan parempi vaihtoehto on biojätteiden mädättäminen pienemmissä, paikallisissa laitoksissa.

- Suomessa uskotaan isoihin laitoksiin, minkä seurauksena jätteitä kuljetetaan rekoilla ympäriinsä, Nissinen kritisoi.

Esimerkki pienemmän kokoluokan laitoksesta olisi esimerkiksi maatilan oma mädätyslaitos. Nissinen myöntää, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ”kylätason” laitokset eivät kuitenkaan tule kyseeseen.

- Jätteiden keräysjärjestelmää voidaan kuitenkin kehittää. Esimerkki tästä ovat monilokeroautot, jotka keräävät bio- ja sekajätteen samalla kertaa, Nissinen sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä jäteongelmaa pitäisi hoitaa keskittymällä valistukseen, jotta ihmiset tuottaisivat vähemmän jätettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on käyttänyt valistukseen vain 1,5 prosenttia budjetistaan. Oikeampi taso olisi Nissisen mielestä vähintään 20 prosenttia.